sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Lähtöfiiliksissä - Näin aion tulla lähemmäs Kristusta kesäleirillä

On maanantaiaamu ja kello on 8:38. En oo varmaan tänä kesänä yhtenäkään loma-aamuna ollut näin aikaisin ylhäällä sägnystä ja vielä kaiken lisäks suihkunraikkaana. Ei, en oo seonnut, eikä musta oo tullut aamuvirkku, vaan oon reilun kahden tunnin päästä istahtamassa auton rattiin ja suuntaamassa kohti nuorten naisten leiriä. 

Nuorten naisten leiri on meiän kirkon leiri, joka järjestetään joka kesä 12-17-vuotiaille tytöille. Oon ite ollut kuutena vuonna mukana leiriläisenä, mutta tänä vuonna (kun oon niinkin hurjan vanha kuin 18!), oon menossa ensiapuopettajaksi ja muutenkin yleisapulaiseksi. 

Oon ihan superfiiliksissä leiristä ja siitä, että mulla on mahdollisuus käyttää mun partiossa oppimia leiritaitoja muiden hyväksi ja iloksi leirillä ja päästä auttamaan. Leirille on tulossa paljon mun hyviä kavereita, myös sellaisia joita en oo nähnyt pitkään aikaan, ja oon iloinen niiden näkemisestä. (yhen mun kaverin kanssa sovittiin kesäkuun alussa, ettei nyt tässä kuussa puhuta pojista ollenkaan tai muistakaan mielenkiintoisista juoruista toisillemme, että sitten leirillä riittää juteltavaa joka yöksi, haha :D)

Kaikista eniten oon kuitenkin fiiliksissä siitä erityisestä hengestä, jota nuorten naisten leirillä on mahdollisuus tuntea. Tänä vuonna leirin teemana on "Tulkaa Kristuksen luokse" ja mä todella tiedän, että tuleva viikko tulee lähentämään mua Kristukseen tosi paljon. Nuorten naisten leiri on ympäristö, jossa kaikki on kavereita keskenään ja etsii tapoja auttaa ja palvella toisiaan. Nuorten naisten leirillä voi aina olla täysin oma itsensä ja leiriläiset sun ympärillä hyväksyy sut sellaisena kuin sä olet ja näkee niitä hyviä ominaisuuksia, joita sussa on ja tsemppaa sua niissä. Vaikka leirillä onkin paljon hauskaa ohjelmaa, ohjelmaan kuuluu myös paljon hengellisyyttä ja leiri on ennen kaikkea aina uskoa vahvistava kokemus.

Kaikki kuitenkin tietää, että jotta jostain tapahtumasta voi saada jotain irti, pitää myös itse antaa. Pitää itse tehdä töitä onnistuneen leirikokemuksen eteen. Siksi asetankin itselleni tulevalle viikolle pari tavoitetta, miten voin tulla lähemmäs Kristusta:

1) Rukoilen joka aamu, jotta löytäisin päivittäin tilaisuuksia palvella leirillä, jopa varsinaisten työ- ja palvelutehtävieni ulkopuolella. (pääsin aloittamaan tän heti, mun serkku soitti äsken ja sanoi että se unohti ottaa tyynyn leirille ja pyys mua tuomaan yhen ylimääräisen mukaan!)
2) En vietä aikaa leirillä vain omien parhaiden kavereideni kanssa, vaan tutustun uusiin ihmisiin ja yritän olla ystävä erityisesti nuoremmille leiriläisille ja niille, jotka ovat yksinäisiä.
3) Pidän päivittäin leiripäiväkirjaa ja kirjoitan ylös mitä olen kokenut, oppinut ja tuntenut. (leirin jälkeen tietty julkaisen mun leiripäiväkirjan, tai ainakin osan siitä, täällä blogissa!)
4) Menen aikaisin nukkumaan. (outo tavoite, tiedän, ja monet epäilee että pystynkö siihen....mä oon kuitenkin huomannut mun omassa elämässä, että hyvin nukutun yön jälkeen työteho on sata kertaa parempi kuin huonosti nukutun, siks aion mennä aikaisin nukkumaan! tää tavoite auttaa mua onnistumaan paremmin kaikissa muissa :))

Okei, nyt pitää laittaa tietokone pois ja pakata vielä viimesetkin tavarat, että ehin! Hauskaa viikkoa teille kaikille, kuullaan leirin jälkeen! :)

 
 

Heinäkuun tavoite: rukoilla enemmän

Yks tapa kehittyä ihmisenä ja tulla paremmaksi lähetyssaarnaajaksi on asettaa itselleen tavoitteita. Haluan täällä blogissa asettaa itselleni tavoitteita ja sitten jakaa kokemuksia niistä mun lukijoiden kanssa ja kirjoittaa siitä, miten oon edistynyt ja miten tavoitteet on siunannut mun elämää.

Heinäkuussa otan itselleni tavoitteeksi rukoilla enemmän.

Rukoilen mielestäni usein.
Aina illalla ennen nukkumaanmenoa pidän iltarukouksen, jossa kiitän kaikista niistä ihanista asioista, joita mulla on elämässä just sillä hetkellä ja pyydän Taivaan Isää auttamaan mua niissä haasteissa, joita mulla on. Rukoilen myös mulle rakkaiden ja tärkeiden ihmisten puolesta ja pyrin rukouksessa saamaan innoitusta siitä, miten voisin itse auttaa heitä ja olla muille ihmisille ilona.
Myös aamurukous ois hyvä tapa, mutta liian usein se unohtuu. Oon tosi aamu-uninen ja pysyn sängyssä niin pitkään kuin mahdollista ja mulla on aina kiire kouluun ja sitten rukous vaan usein unohtuu, vaikkei niin saisi olla.
Me rukoillaan myös meidän perheen kanssa aina iltaisin yhdessä samalla kun luetaan pyhiä kirjoituksia ja aina ennen meidän perheen yhteistä ateriaa.
Rukoilen myös pitkin päivää silloin tällöin, yleensä sillon kun on vaikea tilanne tai kaipaan rauhaa ja lohdutusta. 6-vuotiaana päiväkodissa rukoilin, koska olin jäänyt leluvarastoon jumiin ja halusin sieltä pois ja mun rukoukseen vastattiin nopeasti. Sen jälkeen oon luottanut aina siihen, että mun rukouksiin vastataan ja se on mun ratkaisu lähes mun kaikkiin ongelmiin.

Voisin kuitenkin rukoilla enemmän.
Otan sen mun tavoitteeksi, koska rukoileminen on helppoa ja yksinkertaista, eikä vaadi paljon aikaa tai mitään muutakaan. Rukoilla voi missä tahansa ja mistä tahansa ja se vahvistaa meitä joka kerta. Se lisää meidän kiitollisuutta ja onnellisuutta ja lähentää meitä meidän Taivaallistä Isää kohtaan.

Siksi otan tavoitteekseni heinäkuussa rukoilla enemmän.
Ainakin se aamurukous ois hyvä päivärutiini.


Millaisia kokemuksia sulla on rukouksesta? Onko se  sulle päivittäinen rutiini vai rukoiletko vain erityisissä tilanteissa? Millanen vaikutus sillä on ollut sun elämään ja vastataanko sun rukouksiin? Pitäiskö sun rukoilla enemmän?

Kerron viimeistään kuukauden lopussa, että miten onnistuin ja miten se on vaikuttanut muhun! Ootan innolla kaikkia niitä hengellisiä siunauksia ja kokemuksia ja rukousvastauksia!

Usein kysytyt kysymykset

Ihmiset kyselee multa paljon liittyen mun uskontoon. Tähän postaukseen kokoan vastauksia kysymyksiin, joita multa kysytään paljon tän blogin kommenteissa ja muutenkin.

Mitkä on sun tulevaisuuden suunnitelmat?

Lukion jälkeen haluaisin opiskella sosiaalipsykologiaa, haen opiskelemaan kyseistä oppiainetta Helsingin yliopistoon. Ennen opiskeluja vietän puolitoista vuotta lähetyssaarnaajana Espanjassa.

Täydennän tätä kysymyslistaa, kun kysymyksiä tulee lisää :)

Tietoa mormoneista & lähetystyöstä

Kuulun Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkkoon, kirkkomme jäsenet tunnetaan mormoneina. Kaikki, mitä kirkossamme opetetaan ja tehdään, keskittyy Vapahtajaamme Jeesuksen Kristukseen ja Hänen sovitustyöhönsä.

Lisäät tietoa kirkosta löydät sen virallisilta suomenkielisiltä nettisivuilta mormonit.fi

Yksi tämän kirkon tunnetuimmista piirteistä on lähetystyö. Kokoaikaiset nuoret lähetyssaarnaajat, veljet ja sisaret, ovat vapaaehtoisesti kirkon edustajina ympäri maailmaa ja opettavat ihmisiä, joilla on halua kuulla lisää evankeliumista ja tulla lähemmäs Kristusta. Tässä on video, joka tiivistää hyvin, mistä lähetystyössä on kyse. (Huom: video on 6 vuotta vanha, muutamat faktat ovat vanhentuneita. Lähetyssaarnaajien määrä on nykyään yli 88 000, tyttöjen prosentuaalinen osuus on kasvanut ja lähetyskenttiä on yli 400)



Lähden lähetystyöhön elokuussa 2015 ja tulen takaisin helmikuussa 2017. Palvelen Madridin lähetyskentällä Espanjassa. Lähetyskentän alueeseen kuuluu Madridin, Leonin ja Santiagon alueet sekä Kanarian saaret. 

Lähetystyössä palveleminen on ollut haaveenani jo pikkutytöstä lähtien. Kun olin ensimmäistä syksyä lukiossa, kirkon profeetta ilmoitti lähetyssaarnaajien ikärajan muutoksesta. Ennen sisarlähetyssaarnaajilta edellytettiin 21 vuoden ikää, nyt sisaret saavat palvella jo 19-vuotiaina. Tuosta muutoksesta kuullessani tein pikaisen laskutoimituksen ja totesin, ettävoisin lähteä heti lukiosta valmistautumisen jälkeen, eli kesällä 2015.

Tuosta hetkestä lähtien lähetystyö on ollut minulle konkreettinen tavoite ja olen pyrkinyt valmistautumaan sitä varten jokapäiväisessä elämässäni opiskelemalla evankeliumia ja pyrkimällä kehittämällä itsessäni ominaisuuksia, joita Kristuksella on ja jotka tekevät minusta paremman lähetyssaarnaajan. Olen myös rukoillut, onko lähetystyö todella sitä, mitä Herra haluaa minun tekevän, ja olen saanut vahvitstuksen siitä, että lähetystyöhön lähteminen on minulta oikea päätös.

Evankeliumi on tehnyt minut onnelliseksi ja haluan, että kaikilla ihmisillä olisi mahdollisuus evankeliumiin ja niihin siunauksiin, joita se on tuonut minulle. Siksi haluan lähteä lähetystyöhön.

Tutustu bloggaajaan

Ensiksi pari hauskaa ja satunnaista fatkaa itsestäni. Rakastan festajuustoa. Olen voittanut partiotaitojen suomenmestaruuskilpailuissa joukkueeni kanssa kultaa. Olen elänyt neljä vuotta elämästäni ilman karkkia. Mun bravuuri keittiössä on "double chocolate chunk cookies", eli tuttavallisemmin "Susannan keksit". Mulla meni neljä yritystä, että pääsin inssistä läpi. Oon joskus kaatanut hernekeittoa mun housuille.

Oho, olipas aika monta ruoka-aiheista faktaa.

Sitten nää perusjutut, joita kaikki aina kysyy, että kuin vanha oon ja missä asun ja mitä opiskelen ja mitä haluan tehdä elämässäni ja mitä harrastan ja mistä oon kiinnostunut ja nää. 

Olen 19-vuotias lukiolainen Turusta. Lukuvuosi 2014-2015  kuluu minun osaltani ylioppilaskirjoituksiin ja sosiaalitieteen pääsykokeisiin lukiessa sekä lähetystyöhön valmistautuessa. 
 
Olen intohimoinen partiolainen ja päässyt harrastukseni kautta mm. johtamaan ryhmää, kirjoittamaan juttuja partioaiheisiin lehtiin, käymään mielenkiintoisia kursseja niin leikkimiseen kuin yhteiskuntasuhteisiin liittyen ja johtamaan 3500 hengen partioleiriprojektin netti- ja someviestintää. 

Olen se, joka nostaa aina kätensä, kun kysytään vapaaehtoisia. Partiopestieni lisäksi olen tykännyt aina tykännyt olla mukana mm. koulun oppilastoiminnassa, viime lukuvuotena toimin kouluni oppilaskunnan puheenjohtajana. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja etsin tilaisuuksia päästä vaikuttamaan.

Omassa seurakunnassani opetan pyhäkoululuokkaa 12-14-vuotiaille nuorille. Pidän nuorista ja opin heiltä paljon. Perjantaisin vedän meiän seurakunnassa toimintailtoja 8-11-vuotiaille tytöille, sillon pidetään hauskaa!


Tervetuloa blogiin!

Mä oon Susanna ja tää blogi kertoo mun lähetystyöstä ja siihen valmistautumisesta. Lisää tietoa musta saat "Tutustu bloggaajaan" -osiosta, kun taas käsite "lähetystyö" selkenee sulle, kun klikkaat "Tietoa mormoneista ja lähetystyöstä".

Haluaisin toivottaa sut tervetulleeksi mun blogiin ja kiittää siitä, että oot päätynyt tänne.

Mun unelmalukija on sellainen, joka kommentoi ahkerasti, ottaa yhteyttä ja on vuorovaikutuksessa, joka keskustelee mun kanssa ja on aktiivinen. Vaikka tykkäänkin kehuista ja päänsilityksistä, niin toivon ennen kaikkea, että uskallat käyttää kommenttiruutua myös kysymysten, toivomusten ja omien kokemusten esittämiseen. Mä pyrin parhaani mukaan vastaamaan jokaiseen kommenttiin ja olemaan bloggaaja, joka on aktiivisesti vuorovaikutuksessa lukijoidensa kanssa.

Mä haluan tutustua suhun, mun lukijaan, joten esittelethän itsesi ja jätäthän linkin blogiisi, niin pääsen kurkkimaan, millaisia ihmisiä siellä ruudun toisella puolella on.

Jee, tästä se lähtee, toivottavasti te tykkäätte!

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Ekan postauksen pitäis kai olla jotenkin kiva

Mä tykkään kirjoittaa blogia, se on ollut yks mun suosikkiharrastuksia jo monta vuotta. Oon kirjottanut mun elämän aikana viittä eri blogia, tää on jo kuudes. Kaikki blogit on ollu ihan huippuja, kaikista oon ollut ihan fiiliksissä ja kaikki on ollut mun näköisiä. Oon käyttänyt mun elämästä aika paljon aikaa siihen että mietin, millaisen blogin seuraavaksi perustaisin tai että miten kehittäisin nykyistä vielä paremmaksi. 
 
Luulin ennen, että syy mun useaan blogiin on ollut se, että vanha ois ollut jotenkin huono ja epätoimiva idea. Mun yks rakkaista ystävistä (joka on myös mun lempibloggaaja) sanos mulle kerran, että kyse ei oo pelkästään kyllästymisestä, vaan siitä, että mä muutun koko ajan. Se, mikä oli maailman paras ja ihanin blogi ja just mun näkönen ja huippusiisti juttu 15-vuotiaana, ei näytäkään 18-vuotiaalta Susannalta enää. 

Nyt päätin tehä blogin, joka näyttää multa just nyt. Ja juttu, josta oon ehkä kaikista eniten fiiliksissä mun elämässä just nyt, on kirkko ja lähetystyö. Vuoden päästä tähän aikaan saatan olla lentokoneessa matkalla kohti yhtä mun tärkeimmistä unelmista ja tää vuosi on mulle erityinen, kun vamistaudun kokoaikaista lähetystyötä varten ja samalla tuun enemmän sellaiseksi ihmiseksi, jollainen haluan oikeasti olla. 

Siksi tämä blogi. Toivottavasti tykkäät.