sunnuntai 13. elokuuta 2017

Lempikohtani pyhissä kirjoituksissa

Kun menin kasteelle 8-vuotiaana, isoisäni anti minulle kohdan Mormonin kirjasta. Hän lupasi, että kun opettelisin sen ulkoa ja kun pitäisin sen sanat mielessäni, se tulisi olemaan minulle siunauksena elämässäni. Tuo kohta oli Alman kirjasta luku 37, jae 37:

"Kysy Herralta neuvoa kaikissa tekemisissäsi, niin hän ohjaa sinua hyväksesi; niin, kun laskeudut levolle illalla, laskeudu levolle Herran huomaan, jotta hän valvoisi sinua sinun nukkuessasi; ja kun nouset aamulla, olkoon sydämesi täynnä kiitosta Jumalalle; ja jos teet tämän, sinut ylennetään viimeisenä päivänä."

Tämä kohta on lohduttava monestakin syystä. Ensinnäkin se kertoo, ettei mikään asia ole pieni rukoiltavaksi. Voimme aina kääntyä Taivaan Isän puoleen, olivatpa huolemme isoja tai pieniä. Tai vaikka meillä ei olisikaan huolia, voimme silti kertoa yläkertaan kuulumisemme tai ilmaista kiitoksemme. Me olemme Taivaan Isän lapsia, joten Hän aidosti välittää meistä ja haluamme, että pidämme yhteyttä Hänen kanssaan.

Koska Taivaan Isä rakastaa meitä, Hän haluaa neuvoa ja opastaa meitä haasteissamme ja päätöksissämme. Meiltä kuitenkin vaaditaan pientä nöyryyttä ja sekä sitä, että kysymme Herralta ja olemme sen jälkeen halukkaita kuuntelemaan vastauksia sekä toimimaan niiden mukaan.

Koska Jumala on luonut meidät, Hän tuntee meidät täydellisesti. Hän on kaikkitietävä ja haluaa meidän parastamme, joten Hänen tahtoaan etsimällä päädymme yleensä parempaan lopputulokseen kuin mitä pääsisimme omin neuvoin.

Ei ole aina helppoa tehdä Taivaallisen Isän tahtoa, varsinkin jos se eroaa suuresti omista haluistamme. Kuitenkin, kun me luotamme Herraan, voimme olla rauhallisella mielellä ja omatuntomme voi olla puhdas. Kun me kärsivällisesti vaellamme Herran kanssa läpi koko elämämme, voimme tuntea iloa ja rauhaa elämässämme sekä elää iankaikkisesti tämän elämän jälkeen.

Mitä teille tulee mieleen tästä jakeesta? Olisi kiva kuulla myös muiden ajatuksia :)

Kuva: LDS Media Library

torstai 10. elokuuta 2017

30 minuuttia pyhiä kirjoituksia joka aamu - näin elämäni muuttui


Pari viikkoa sitten Festinordissa, kirkon nuorten aikuisten kansainvälisessä tapahtumassa Ruotsissa, osallistuin luokkaan, jossa puhuttiin hengellisyyden lisäämisestä. Luokan aikana käytiin läpi 10 kysymystä, joihin vastaamalla jokainen voi arvioida omaa hengellisyyttä.

Monen kysymyksen kohdalla ajattelin, että tässä voisin tietää paremmin. Erityisesti kaksi kysymystä kiinnittivät huomioni:

Luenko pyhiä kirjoituksia päivittäin?

ja

Menenkö aikaisin nukkumaan ja heräänkö aikaisin?

Päätin samana iltana, että heräisin seuraavana aamuna aikaisin, jotta voisin osallistua aamuinstituuttiin, jossa opiskellaan pyhiä kirjoituksia. Näin tein ja huomasin selkeän eron päivässäni. Tunsin Pyhää Henkeä voimakkaammin ja halusin tehdä hyviä asioita.

Kun pääsin kotiin, otin tavakseni herätä 30 minuuttia tavallista aikaisemmin ja käyttää aikaa pyhien kirjoitusten tutkimiseen. Ja jälleen kerran huomasin selkeän eron jo ensimmäisestä päivästä lähtien. Viikon jälkeen tein listan asioista, joihin 30 minuutin pyhien kirjoitusten tutkiminen aamuisin oli vaikuttanut. Tässä muutamia niistä:

-tunsin Pyhää Henkeä joka päivä

-löysin tilaisuuksia palvella muita ihmisiä ja kertoa evankeliumista

-halusin tehdä enemmän hyvää

-halusin kuunnella parempaa ja kohottavampaa musiikkia

-halusin vielä illalla jatkaa pyhien kirjoitusten tutkimista

-opin paljon uutta evankeliumista ja ymmärrykseni lisääntyi

-olin paljon onnellisempi

Jatkan edelleen tätä tapaa. Herään joka aamu ja aamutoimet tehtyäni käytän 30 minuuttia pyhien kirjoitusten tutkimiseen ennen töiden aloittamista. Se on yksi parhaista päätöksistä, joita olen tehnyt viime aikoina ja suosittelen sitä jokaiselle.  

Kuva: LDS Media Library

Susannan lähetystyöblogi on täällä taas!

Viimeisin postaukseni on joulukuulta 2015, siitä on nyt puolitoista vuotta aikaa. Postaus jäi valitettavasti viimeiseksi postauksekseni Espanjasta, sillä terveyteen liittyvien syiden takia palasin kotiin Suomeen ja lähetystyöni jäi 4 kuukauden mittaiseksi.

En koskaan kertonut blogissani mitä tapahtui, koska aikainen kotiinpaluu oli minulle vaikea aihe pitkään. Sen jälkeen on kutienkin tapahtunut paljon. Suomeen palattuani aloin opiskella pääsykokeisiin ja ahkera urakointi palkittiin – pääsin viime syksynä opiskelemaan journalistiikkaa ja viestintää Tampereen yliopistoon.

Opiskelujen lisäksi olen tehnyt töitä Viestintä-Pirittan bloggarina, harrastanut aktiivisesti partiota sekä ollut ehdolla kunnallisvaaleissa.

Lähetystyö ei ollut minulle ainoastaan Espanjassa viettämäni 4 kuukautta, vaan Jumalan rakkauden levittäminen ja muiden ihmisten auttaminen ovat lähellä sydäntäni edelleen. Olen edelleen aktiivinen kirkossani ja usko tuo minulle paljon iloa elämääni.

Näiden syiden takia halusin palata blogiini pitkän tauon jälkeen. Haluan kertoa, millaista on elämäni Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenenä ja jakaa, mitkä asiat tekevät minut onnelliseksi.