Susannan lähetystyöblogi on täällä taas!

Viimeisin postaukseni on joulukuulta 2015, siitä on nyt puolitoista vuotta aikaa. Postaus jäi valitettavasti viimeiseksi postauksekseni Espanjasta, sillä terveyteen liittyvien syiden takia palasin kotiin Suomeen ja lähetystyöni jäi 4 kuukauden mittaiseksi.

En koskaan kertonut blogissani mitä tapahtui, koska aikainen kotiinpaluu oli minulle vaikea aihe pitkään. Sen jälkeen on kutienkin tapahtunut paljon. Suomeen palattuani aloin opiskella pääsykokeisiin ja ahkera urakointi palkittiin – pääsin viime syksynä opiskelemaan journalistiikkaa ja viestintää Tampereen yliopistoon.

Opiskelujen lisäksi olen tehnyt töitä Viestintä-Pirittan bloggarina, harrastanut aktiivisesti partiota sekä ollut ehdolla kunnallisvaaleissa.

Lähetystyö ei ollut minulle ainoastaan Espanjassa viettämäni 4 kuukautta, vaan Jumalan rakkauden levittäminen ja muiden ihmisten auttaminen ovat lähellä sydäntäni edelleen. Olen edelleen aktiivinen kirkossani ja usko tuo minulle paljon iloa elämääni.

Näiden syiden takia halusin palata blogiini pitkän tauon jälkeen. Haluan kertoa, millaista on elämäni Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenenä ja jakaa, mitkä asiat tekevät minut onnelliseksi. 

Maaliskuun tavoite: Kirjoittaa säännöllisesti päiväkirjaa

Maaliskuu. Hukun omaan hymyyni pelkästä ajatuksestakin. 

Maaliskuussa ensimmäiset auringonsäteet pilkistävät ja voin ehkä alkaa käyttää vaaleanpunaista kevättakkiani. Rakastan kevättä. Rakastan sitä, kun voi talven jälkeen pyöräillä ensimmäistä kertaa sulanutta asvalttitietä pitkin. 

Tänä vuonna maaliskuussa on kyse muustakin kuin pelkästä kevään tulemisesta ja lumien sulamisesta. Tässä kuussa mulla on ylioppilaskirjoitukset ja ihan hirveästi luettavaa. Tässä kuussa eteeni tulee vastaan hetki, jolloin viimeinen ylioppilaskoe on ohi ja kävelen pois kirjoitussalista. Tässä kuussa aion ylittää itseni ja mennä elämäni ensimmäistä kertaa luovuttamaan verta. Tässä kuussa teen lopullisen päätöksen siitä, mitä haluan opiskella, haen yliopistoon ja avaan pääsykoekirjat.  Tässä kuussa lähetystyöpaperini lähetetään eteenpäin ja alkaa kutsun odotus. Kutsu ei ehkä tule postissa vielä maaliskuussa, mutta toivottavasti huhtikuussa.. Suunnitelmissa on ehkä myös jotain sellaista, mikä on liian ihanaa kirjoitettavaksi blogissa ;)

Oon kiitollinen, että mulla on ollut elämässä aikoja, jolloin päiväkirjan kirjoittaminen on vienyt mennessään ja mulla on niistä ajoista muisto kansien välissä. Tällä hetkellä päiväkirjan kirjoittaminen on välillä aika haasteellista ja satunnaista. Tässä kuussa tapahtuu niin merkittäviä asioita, että haluan muistaa ne koko loppuelämäni. Tässä kuussa tapahtuu asioita, jotka varmasti vaativat pohdiskelemista ja sitä, että annan aikaa ja kirjoitan ne ylös. Siksi aion tässä kuussa kirjoittaa päiväkirjaa.

P.S. Oon saanut viime aikoina ihanan paljon kommentteja suoraan täällä blogissa, Facebookissa ja joskus joku on tullut sanomaan ihan henkilökohtaisesti jotain mukavaa mun blogipostauksista. Kiitos ihanat, just tollasten juttujen takia jaksan kirjoitella! :)

Marraskuun tavoite: kirjoittaa lähetyssaarnaajille

Mä tykkään kirjoittaa kirjeitä lähetyssaarnaajille. A, se piristää niiden päivää tosi paljon. B, on ihan supersiistiä kun ne kirjottaa takas ja kertoo niiden jännittävistä seikkailuista lähetystyössä. C, lähetyssaarnaajien kanssa kirjoitteleminen kasvattaa mun omaa hengellisyyttä ja halua lähteä lähetystyöhön. D, jos kirjoitan nyt paljon mun lähetystyössä oleville ystäville, niin ehkä nekin sit vastapalvelukseksi kirjoittaa mulle, kun mä oon lähetystyössä vuoden päästä. 

Siispä, mun lähetystyöhön valmistava tavoite marraskuulle on kirjoittaa JOKA PÄIVÄ kirje jollekin lähetyssaarnaajalle. Kyllä, joka päivä. Tiedän, että se kuulostaa aika kunnianhimoiselta (aikaisemmin on ollut vaikea pysyä mun yks kirje viikossa tavoitteessa!), mutta mä nyt oikeasti tsemppaan, tiiän että saan siitä tosi paljon siunauksia ja voin ens kuussa oppia tosi paljon niiden kirjeiden kautta. 

Tällanen print screen -kuva vaan mun aamuisesta instagrampäivityksestä, koska oon kirjaston koneella enkä oikeen viitti tällä koneella alkaa sählätä kuvien kanssa sen enempää :D Kuvassa siis mun lähetystyössä olevalta ystävältä saatu kirje, joka odotti mua aamupalapöydässä tänään! Oli ihan superkivaa lukea kuulumisia :) 

P.S. Mun lokakuun tavoite oli harrastaa enemmän liikuntaa, vähintään neljä kertaa viikossa. Sain Facebookissa ihan sairaasti ehdotuksia hyvistä liikuntalajeista, joita voisin kokeilla, mutta olin tylsä ja tyydyin vaan sellaseen perushyötyliikuntaan, että jätin auton kotiin ja kävelin ja pyöräilin paljon. Ja olin paljon partiojutuissa juoksemassa metsässä retkeilemässä. Mutta lajista viis, liikuin mun mielestä hyvin, Enemmänkin toki vois. 

11 vinkkiä haasteista selviämiseen

(Varoitan jo nyt, että tää postaus tulee olemaan täynnä kliseitä. Täynnä sellasia elämänohjeita, jotka on kuultu sataan kertaan.Jos oot kyllästynyt lukemaan sellasta elämänhallintahömppää, niin voit mieluummin siirtyä lukemaan vaikka mun minilähetystyöstä.)

Mulla (kuten varmasti kaikilla teilläkin) on viime aikoina ollut haasteita. Mutta vaikka pienet pettymykset ja riipaisevat ihmissuhdedraamat tuovat elämään oman sävynsä, niihin ei kannata kietoutua. Tai mä en oo ainakaan jaksanut antaa liikaa valtaa. Sen sijaan oon viime aikoina ajatellut, että "okei, nyt mulla on tällanen haaste, ihanaa, what doesn't kill you makes you stronger, tää kuuluu mun elämään ja mähän tän selvitän jee!"

Tänä syksynä oon koittanut ottaa näistä haasteista kaiken irti ja koittaa samalla oppia jotain itsestäni. Oon koittanut löytää ne tavat, joilla itse selviän vaikeista ajoista kaikista parhaiten ja mä haluaisin jakaa ne myös täällä blogissa, toivottavasti näistä on hyötyä jollekin.

Yritä saada joku toinen hymyilemään

Joka kerta, kun mulla on paha mieli, pidän mielessäni pienen rukouksen ja kysyn, ketä voisin auttaa tänään. Sitten teen jotain, mikä ilahduttaa jotain toista. Sataprosenttisen varma keino saada fiilikset kattoon sekunnissa.

(haaste: osta kaupasta 3 suklaalevyä ja mieti kaksi henkilöä, joille voisit antaa ne. syö kolmas itse!)

Kerro jollekin, miltä tuntuu

Vaikka se toinen ei antaiskaan mitään hyviä neuvoja tai ratkaisiskaan ongelmia, niin jo se, että se kuuntelee ja kenties jopa ymmärtää, saa jo sydäntä vähän kevyemmäksi. Kun ajatukset pukee sanoiksi, ongelmat saavat oikeat mittasuhteet ja itsekin ymmärtää niitä paremmin. Kliseistä, mutta niin totta.

(haaste: tee lista ihmisistä, joiden kanssa sinun on helppo puhua mistä tahansa. kun seuraavan kerran oikeesti harmittaa, kaiva tuo lista esille ja valitse sieltä joku, koska ihan varmasti löytyy ihmisiä jotka juttelevat enemmän kuin mielellään!)

Inspiroidu, pue ajatukset sanoiksi

Mä tykkään kirjoittamisesta, mutta sä saatat ehkä tykätä piirtämisestä, maalaamisesta, säveltämisestä, säveltämisestä tai jostain muusta. Joskus vuodatan kaiken mun päiväkirjaan, toisinaan käytän sisällä olevat tunteet hyödyksi ja puen ne runoksi.* Voimakkaat tunnekokemukset voi antaa paljon inspiraatiota luomiselle.

(haaste: kirjoita runo, johon piilotat ainakin 10 biisin nimeä. kirjoita aiheesta, joka on itsellesi merkityksellinen)

Käy suihkussa

Tiedän, outoa. Mut jos mä oon väsynyt ja ihan rikkipoikki-pisteessä, niin meen kuumaan suihkuun ja annan ajatusten virrata veden mukana viemäriin.

(haaste: osta joku uusi aivan ihanantuoksuinen shampoo tai joku muu kylpytuote, ja kaiva se esiin kun seuraavan kerran tympii!)

Tee asioita, joista nautit

Hyvä ruoka. Suklaan syöminen. Leffassa käyminen. Ulos meneminen. Kynsien lakkaaminen. Ihan mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli. Huonona päivänä kannattaa itselleen lupa olla itselleen ihana.

(haaste: etsi kalentereistasi seuraava vapaailta ja kutsu ystäväsi viettämään leffailtaa luoksesi. varaa joku takuuvarma hyvän mielen leffa, esim mun oma suosikki on mamma mia! sä tarjoat sohvan, kaverit tuo leffaeväät!)

Vietä aikaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka arvostavat sinua

Saattaa tuntua vaikeelta, mutta ei oikeesti kannata tuhlata liikaa aikaa ihmisiin, jotka ei tuhlaa aikaa suhun. Ei kannata panostaa ihmiseen, joka ei osaa arvostaa sitä. Oon viime aikoina yrittänyt nähdä, kuinka mun lähipiirissä on ihmisiä, joille mun ystävälliset sanat tai teot oikeasti merkitsee paljon ja jotka osaa arvostaa mua sellaisena kuin olen. Etsi säkin sellaisia ihmisiä ja panosta just niihin, unohda ne ääliöt, pliis.  

(haaste: muistele, milloin olet viimeksi saanut jonkun toisen hyvälle mielelle. voisitko ehkä kenties ilahduttaa häntä uudestaankin?)

Opettele puhumaan minä-kieltä

Yksi tärkeimmistä asioista, jonka olen yläasteella oppinut koulussa, on sinä-kieli ja minä-kieli. Esimerkki selventää ehkä parhaiten:

Sinä-kieltä puhuva sanoo: "Sinä olet tuollainen tyhmä, kun et koskaan puhu tunteistasi."

Minä-kielellä asia ilmaistaisiin: "Minusta tuntuu pahalta, kun et puhu tunteistasi"

Sinä-kielellä saatat töksäyttää: "Onko sinun ihan pakko mennä sinne viikonloppuna?"

Minä-kieli kertoo asian omasta näkökulmastaan: "Haluaisin, että olisit minun kanssani viikonloppuna, koska sovimme niin ja olen odottanut sitä pitkään."

(haaste: mieti jotain tilannetta, jossa toisen ihmisen käytös on loukannut sinua. kirjoita päiväkirjaasi kokemuksesta minä-kielellä.)

"Crush your enemies with your love"

Yks mun lempparilauseista, mutta niin totta! Seuraavan kerran, kun joku luokkaa sinua, hyökkää takaisin, mutta ystävällisyydellä. Olemalla ystävällinen riisut vastapuolen aseista ja osoitat olevasi vahvempi. Se voi olla vaikeaa (tai ainakin mulle on!) ja vaatii harjoittelemista, mutta suosittelen yrittämään. 

(haaste: mieti jotain ihmistä, jonka kanssa sinun on vaikea tulla toimeen. ala rukoilla hänen puolestaan säännöllisesti)

Kun mikään ei onnistu, mene nukkumaan  

Ihan oikeesti. Aamulla kaikki on paremmin. 

(haaste: opettele huomaamaan itsestäsi, milloin paha mieli ja harmistus on pelkkää väsymystä)

Ole kiitollinen, laske siunauksesi

Oon blogannut ennenkin siitä, miten kiitollisuus on auttanut mua vastoinkäymisissä. Klikkaa tästä, jos et oo vielä sitä lukenut! 

(haaste: kirjoita paperille 10 asiaa, joista olet tänään kiitollinen. säästä se ja ota esille, kun seuraavan kerran on vaikeaa)

Rukoile

Just tänään pyhäkoulussa me luettiin Jesajan kirjasta, kuinka Taivaan Isä on luvannut pyyhkiä meiän kyyneleet. Yksi Pyhän Hengen tehtävistä on lohduttaa meitä, ja tätä lohdutusta voi saada ihan kaikenlaisiin ongelmiin. Mua ainakin auttaa, kun rukoilen Taivaan Isää ja yritän etsiä vastauksia pyhistä kirjoituksista ja huomata niitä siunauksia, joita Hän antaa minulle. Itse asiassa just mun elämän vaikeina aikoina mun usko on kasvanut eniten. Ja ehkä just siks mulla on vaikeeta, että taas lähentyisin mun Taivaan Isää ja muistaisin rukoilla enemmän.

(haaste: tee lista viidestä asiasta, joista haluat tänään kertoa Taivaan Isälle rukouksessa)

Tai jos mikään muu ei auta, niin syö. Tällasen jättipizzan jälkeen ketään ei enää sureta :D