2014

 Rakkaat ystävät! Nyt on se aika vuodesta, kun muistellaan menneitä ja katsotaan tulevaan, tehdään lupauksia paremmasta elämästä ja pohditaan, mikä oikeasti on itselle tärkeää. Myös mulla on tapana tehdä näin. Tässä postauksessa mä haluaisin jakaa muutamia mun parhaita hetkiä viime vuodelta. 

Tässä on eka kuva tältä vuodelta. Mä ja täytekakku kirkon uuden vuoden juhlissa!

Tammikuussa mun paras kaveri Jofi täytti 18
 ja me juhlittiin syömällä tätä IHANAA kuvassa näkyvää suklaakakkua!

Tässä taas kuva mun omilta synttäreiltä, kuva otettu sillä minuutilla
 kun vuorokausi vaihtui helmikuun ensimmäiseen ja musta tuli virallisesti täysi-ikäinen!

Tässä kuva synttärikakusta, jonka mun perhe leipos mulle. 

Ja tässä vielä mun synttärijuhlat part 2, juhlittiin vähän isommalla kaveriporukalla Meksiko-teemalla.
Kuvassa mun vieressä poseeraa mun rakas Eevi-serkku!

Heilmikuussa oli myös mun ihana prinsessapäivä, eli tietty vanhojen tanssit koulussa!

Ja jokaiseen prinsessapäivään kuuluu tietty myös komea prinssi ;)
Kuvassa mun tanssipari Oskari, kiitos paljon että sain tanssia sun kanssa!
(mun vanhojen tanssi -kuvat on ottanut mun huippulahjakas ystävä Mona Jouttenus)

Synttäreiden ja vanhojen lisäksi mun yks kevään kohokohdista oli ajokortti!
 Mä en kuulunut niihin onnekkaisiin, jotka sai kortin synttäripäivänä taskuun
ja inssin ekalla läpi, vaan mulla meni siihen neljä yritystä :D
Se oli aika kova kokemus, mutta opin siitä paljon!

Keväällä vietin myös paljon aikaa mun rakkaan harrastuksen
 eli partion parissa ihanien lasten ja nuorten kanssa!
Kuvassa Putte-Possun nimipäivät!

Ja tässä kuvassa mun partiokaveri Anniina ja yks kevään parhaista partioretkistä!

Tänä keväänä sain myös mun ensimmäisen ansiomerkin partiossa, II-luokan Mannerheimsoljen!
En harrasta partiota hienojen merkkien takia, mutta tästä tuli sellanen olo, että ei vitsit,
mun tekemää työpanosta arvostetaan ja mä oon saanut jotain aikaseksi!
Oli hieno tunne vastaanottaa merkki Turun partioparaatissa Tuomiokirkon portailla
tuhansien partiolaisten edessä, se oli mulle iso juttu! 

Mulla oli myös kaikkien aikojen kesä! Tässä muutamia mun parhaita ystäviä, Heidi, Jofi, Emilia
 ja mun pikkusisko Suvi.Oltiin Vaasassa kirkon nuortentapahtumassaalkukesästä, oli ihan huippua!

Kesällä mulla oli myös ihana tilaisuus olla kirkon nuorten naisten leirillä
auttamassa ja palvelemassa, Lue lisää klikkaamalla tästä! 

Vietin myös yhen lomaviikon Italiassa! Parasta lomassa oli ehottomasti pizza, pasta ja risotto. Ah Italia.

Joka kesään kuuluu ainakin yks partioleiri ja tänä vuonna se oli Piiru.
Piiru oli Lounais-Suomen Partiolaisten piirileiri. Mun Piiru oli oikeestaan
vuoden mittainen projekti leirin nettimestarina, leirin nettisivut ja
sosiaalisen median kanavat oli mun, kakkosmestari Jarnan (kuvassa)
ja meiän huipputiimin käsialaa! Huippuopettavainen ja -hauska projekti!
(kuvan on räpsässyt Juho Vainio)

Nettihommien lisäksi Piirulla oli aikaa hengailla ystävien kanssa ja nauttia leirifiilksestä.
Yks parhaita juttuja oli, kun yhtenä päivänä mentiin mun ystävän Jussin kanssa
(joka myös otti tän kuvan, btw!) spontaanisti soutelemaan. Oli kivaa!

Loppukesästä vietin kivan viikon festinordissa, joka on meiän kirkon kansainvälinen
nuortentapahtuma. Kuten kaikki edellisetkin jutut kesällä, niin myös festis oli kiva!

Kesäloman viimeisellä viikolla ehtisin vielä minilähetystyöhön viikoksi!
Palvelin Vaasassa viikon näiden ihanien sisarten kanssa.
Lisää mun minilähiksestä voit lukea täältä  :)

Mun toinen minilähetystyötovereista ja mä! 

Minilähetystyön jälkeen palasin koulun penkille ja alkoi armoton
ylioppilaskirjoituksiin lukuminen. Se ei kuitenkaan tarkottanut,
että hauskanpito ois loppunut! Käytiin elokuussa partiokavereiden
kanssa väriestejuoksemassa, ihan sikasikahauskaa!

Kirjotukset oli nopeesti ohi ja loppusyksystä (ennen kun alotin hullun
lukemisen kevään kirjotuksiin) mulla oli aikaa kokeilla kaikkea
uutta ja jännää, esimerkiksi opettelin leipomaan karjalanpiirakoita!

Tänä vuonna oon myös mun omaa kokoaikaista lähetystyötä silmälläpitäen
viettänyt paljon aikaa lähetyssaarnaajien kanssa ja auttanut heitä opetuksilla.
Tässä kuvassa Sisar Hillebrant ja Sisar Howell.

Sisar Howell & mä jätskillä kesällä. 

Vanhin Hunter & mä. 

Ja tässä vimppa lähetyssaarnaajaselfie, tässä kuvassa Sisaret Ross & Vincent.

Tänä syksynä saavutin myös yhen tärkeän merkkipaalun partiossa,
musta tuli partiojohtaja! PJ-kurssin johtamistehtävänä järjestin
kahden yön mittaisen retken, jolla about 30 nuorta pääs harjoittelemaan
retkeilytaitoja ja tutustumaan erilaisiin maihin ja kulttuureihin. 

Syksyn piristysruiskeita on ollut myös matkat Tukholmaan, joita tuli tehtyä kaksi.
Tässä kuva ekalta reissulta, oltiin meiän seurakunnan nuorten naisten kanssa
päivä Tukholmassa, käytiin temppelissä ja kierreltiin kauppoja. 

Ja tässä kuva toiselta Tukholman matkalta! Lähettiin kavereiden kanssa
Soulniteen, joka oli Ruotsissa meiän kirkon nuortentapahtuma.
Neljä yötä putkeen härväämistä (huomaaa sivistyssana!)
teki tehtävänsä, olo reissun jälkeen oli rättiväsynyt, mutta onnellinen. 

JOULU! Tänä jouluna oli parasta viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa
levätä pois kaikki vuoden rasitukset. Kuvsssa lähetyssaarnaajat,
jotka vietti meillä sekä jouluaaton että joulupäivän :)

Ja loppuun tietty vielä uuden vuoden kuva! Olin meiän kirkon uuden vuoden
juhlissa Raumalla ja juhlittiin kaks iltaa putkeen ja pidettiin hauskaa.
Tässä kuva discosta, mä ja ihana Amanda vauhdissa! (haha sori Amanda :D)

Siinä se oli! Hyvää uutta vuotta kaikille! :) En oo tehnyt uuden vuoden lupauksia. 

Tai oikeestaan tein yhen, mut rikoin sen jo, niin en kehtaa kertoa sitä :D 

Jos jollain on jotain hyviä ideoita mitä voisin luvata, niin kommenttia kehiin!

Minilähetystyö

Viime viikolla minulla oli mahdollisuus palvella minilähetystyössä. Minilähetystyö on juuri sitä, mitä nimikin kertoo: lähetystyötä, mutta vain viikon mittaista. Tein viikon verran työtä kokoaikaisten lähetyssaarnaajien kanssa: tein tismalleen samoja asioita kuin he tekevät, noudatin samaa aikataulua ja samoja sääntöjä. 

Lähetyssaarnaajan perustaidot haltuun

Aloitimme viikon muiden minilähetyssaarnaajien kanssa ”Mini-MTC:ssä” Helsingissä. MTC eli Missionary Training Center on lähetyssaarnaajien koulutuskeskus, jossa kaikki kokoaikaiset lähetyssaarnaajat saavat muutaman viikon mittaisen koulutuksen lähetystyötänsä varten. Mini-MTC:ssä saimme muutaman tunnin mittaisen koulutuksen tärkeimmistä lähetyssaarnaajien taidoista. Harjoittelimme luontevaa keskustelua uskonnosta sekä Mormonin kirjan jakamisesta sekä kävimme läpi evankeliumin tärkeimmät opit ja periaatteet ja kuinka ne voivat auttaa opettamiamme ihmisiä. 

Yllättävä käänne: sittenkin Vaasaan!

Helsingistä lähdimme omiin kohdekaupunkeihin. Sain oman lähetystyökutsuni Ouluun ja vielä muutama tunti ennen lähtöä luulin olevani menossa sinne. Helsingissä kuitenkin selvisi, että kaupunkiani on vaihdettu ja että päädynkin Vaasaan. Suhtauduin muutokseen avoimin mielin, sillä tiesin, että minilähetystyökutsuni on tullut suoraan Jumalalta ja että Vaasa olisi oikea paikka palvella juuri minulle. Ihmiset Vaasassa tarvitsevat minua ja minä tarvitsen heitä. 

Lähetyssaarnaajat tuovat ihmisiä lähemmäs Kristusta

Lähetyssaarnaajien tehtävä on auttaa ihmisiä tulemaan lähemmäs Kristusta. Käytännössä tätä työtä tehdään tutustumalla uusiin ihmisiin, kertomalla heille uskosta, jakamalla Mormonin kirjoja, vastaamalla ihmisten kysymyksiin kirkosta, opettamalla heille lisää meidän kirkosta, kutsumalla heitä kirkon kokouksiin ja toimintoihin, rukoilemalla heidän puolestaan ja osoittamalla rakkautta heitä kohtaan. Näistä pienistä asioista koostui jokainen päivämme. Aamulla, kun lähdimme asunnoltamme, rukoilimme, että Herra auttaisi meitä löytämään mahdollisimman paljon ihmisiä, jotka tarvitsisivat meitä tänään. Sitten käytimme koko päivän auttaen jo tuntemiamme ihmisiä sekä etsimällä uusia puhumalla vastaantuleville ihmisille.

Mieletön oppimiskokemus

En ole varmaan koskaan elämässäni oppinut niin paljon niin lyhyessä ajassa, kuin mitä opin lähetystyön aikana. Lähetyssaarnaajat opiskelivat tosi paljon: aamulla käytetään useampi tunti opiskelemalla niin evankeliumia kuin kohdemaan kieltä niin yksin kuin toverin kanssa ja iltapäivällä päivällisen yhteydessä käytetään myös aikaa opiskeluun. Opin paljon Mormonin kirjasta ja siitä, miten se voi vastata kysymyksiin ja auttaa ihmisiä. Sain paljon uusia ajatuksia siihen, mitä minun tulisi tehdä juuri nyt elämässäni saavuttaakseni ne tavoitteet, joita minulla on ja miten voin tehdä enemmän hyvää elämässäni. Opin, mitä on rakkaus, ja löysin useita eri tapoja osoittaa sitä. Opin, mitä tarkoitta, että on henkilökohtainen suhde Jumalan kanssa ja kuinka Pyhä Henki voi auttaa jokapäiväisessä elämässä. Opin rukoilemaan useammin ja merkityksellisemmin. Opin ihan mahdottoman paljon ja elämäni on tuon lähetystyöviikon jälkeen ollut erilaista. Mietin, että jos jo yksi viikko lähetystyössä on muuttanut elämääni niin ratkaisevasti, niin millainen vaikutus puolentoista vuoden lähetystyöllä tulee olemaan minuun. 

Maailman parhaat toverit Sisar Bitner & Pace

Ehkä parasta minilähetystyössä olivat maailman parhaat toverini. Voisin kirjoittaa kokonaisen blogipostauksen vain siitä, kuinka loistava lähetyssaarnaaja Sisar Bitner on ja kuinka hulvattoman hauskaa lähetystyössä oli, koska Sisar Pace oli mukana (puhumattakaan siitä, kuinka paljon rakastan Sisar Pacen tekemää ruokaa!). Lähetystyötovereideni kanssa vietin 24 tuntia vuorokaudessa ja heidän kanssaan sain tämän mahtavan viikon: niin huippuhetket ja onnistumiset, kuin myös ne vaikeammat kokemukset. Tämän yhden viikon aikana Sisarista tuli minulle todella läheisiä, korvaamattoman kallisarvoisia ystäviä. He opettivat minulle paljon ja auttoivat näkemään minut sellaisena, kuin todella olen. He rakastivat minua ja sitä kautta auttoivat minua oivaltamaan, kuinka paljon Jumala todella rakastaa minua ja että olen hyvä tällaisena kuin olen. Sisar Bitner ja Sisar Pace, tiedän että luette tämän tekstin jossain vaiheessa, muistaa että rakastan teitä paljon!

 Tässä vielä pari kuvaa viikolta: 

Mun ihanat toverit ja mä, ollaan just menossa pyörällä Vaasan seurakunnan piispan perheen luo kylään! Pyörämatkalla alko kauhee sade ja kastuttiin ihan läpimäriksi! Suomen kesä <3

Kun mä näytän tätä kuvaa mun ystäville, niin kysyn: "Arvaa kumpi näistä mun tovereista on Sisar Bitner ja kumpi on Sisar Pace". Kaikki, joille oon kertonut, että Sisar Pace on höpsöin hassuttelija ikinä ja yks maailman hulvattomimmista ihmisistä, osaa arvata oikein.

Lyhyt tarina, miksi tämä kuva. Kolme vuotta sitten partioleirillä tutustuin muutamiin amerikkalaisiin mormoneihin ja meistä tuli tosi hyviä kavereita. Kuvassa oleva lähetyssaarnaaja, Vahin Sandberg, on mun amerikkalaisen kaverin Ethanin paras kaveri ja kun Vahin Sandberg sai kutsun Suomeen, Ethan lähetti mulle innoissaan viestiä, että sun on pakko jutella mun bestiksen kanssa kun se on tulossa Suomeen ja kaikkea! Meistä tuli Vahin Sandbergin kanssa hyviä facebook-kavereita ja oon jo pitkään toivonut, että tapaisin sen jossain vaiheessa täällä Suomessa. Nyt mun minilähetystyön aikana istuttiin samassa kokouksessa yks aamu, wuhuu se oli mahtavaa!

<3

P.S. Äää, olipas vaikea kirjottaa tää teksti, kun ois ollut niin paljon sanottavaa ja ihan hirveesti juttuja kerrottavana! Kerron mielelläni lisääkin, mutta en haluu tappaa teitä tylsyyteen kirjoittamalla kilometrin mittaista romaania :D Laittakaa kommenttiboksiin kysymyksiä mun minilähetystyöhön liittyen, niin teen ens viikolla kysymys-vastaus-postauksen ja kerron lisää mun minilähetystyöviikosta ja just niitä asioita, jotka kiinnostaa teitä lukijoita!