Viime tiistai ja lahetystyohon lahteminen oli mulle kova paikka.
Perheen hyvasteleminen 18 kuukaudeksi jannitti tosi paljon ja lentokentalle ajaminen oli samaan
aikaan kamalaa ja pelottavaa, vaikka olinkin tosi innoissani Espanjaan tulemisesta. Automatkalla lentokentalla rukoilin, etta voisin jollain tavalla rauhoittua ja etta jotain piristavaa tapahtuisi, ettei
lentaminen tuntuisi niin kamalalta. Mun rukouksiin vastattiin baggage dropissa, kun lentokentalla oli kaksi Suomessa palvellutta lahetyssaarnaajaa, Elder Wilson ja Elder McMaster, jotka oli lahdossa
kotiin ja tulivat mun kanssa samalla koneella Lontooseen asti. Mua
auttoi tosi paljon se, ettei tarvinnut olla yksin.
Sen jalkeen, kun Elder Wilson ja McMaster lahtivat eri suuntaan ja ma jatkoin kohti Madridia, lentokentalla oli about 30 Madridiin menevaa lahetyssaarnaajaa ja sain heti uusia ystavia jo Lontoossa. En oo joutunut kokemaan taalla hetkeakaan, etta olisin yksin, vaan oon saanut tosi lampiman vastaanoton. Presidentti Lovell ja hanen vaimonsa Hermana Lovell, jotka ovat vastuussa meista lahetyssaarnaajista taalla, ovat maailman mukavimpia ihmisia ja tama paikka tuntuu ihan kodilta. Ensimmaisena paivana taalla tormasin MTC:n pihalla mun espanjalaiseen ystavaan Claraan, joka ennen mun tanne tuloa auttoi mua oppimaan kielta ja antoi hyvia vinkkeja Espanjaa varten. Mun toveri taalla on Hermana Johnson, jonka kanssa me tullaan tosi hyvin toimeen ja meilla on tosi mukavat sisaret, Hermana Peters ja Hermana Jenkins meidan kanssa samassa huoneessa nukkumassa ja meilla on tosi kivaa yhdessa. Oon saanut taalta tosi paljon ystavia ja se on auttanut paljon olemaan poissa kotoa.
Meita on taalla MTC:ssa 67 lahetyssaarnaajaa.
2 menee Portugaliin, 9 menee Venajalle ja me loput mennaan lahetystyohon Espanjaan. 17 sisarta ja loput on veljia. 1 brasilialainen, 1 norjalainen, mina suomalainen ja kaikki loput
Amerikasta, suurin osa amerikkalaisista on Utahista kotoisin.
MTC on kovaa tykitysta. Heti ekana paivana, kun oltiin saavuttu lentokentalta tanne, me saatiin vaan nopeasti syoda valipalaa ja kirjoittaa pari lausetta sahkopostilla kotiin, mutta heti sen jalkeen meidat laitettiin kuntosalille treenaamaan. Me herataan joka aamu 6.30, aloitetaan opiskelu klo 8, opiskellaan klo 21.30 asti illalla ja sitten mennaan nukkumaan. Meidat on jaettu 8 hengen districeihin meidan kielitaidon mukaan ja meidan districissa on kaikista parhaat espanjan puhujat, joten meian opiskelutahti on kova ja meilta odotetaan paljon, mutta espanjan opiskelu on ollut tosi palkitsevaa ja oon oppinut ihan tosi paljon. Me saadaan melkein joka paiva pitaa puolen tunnin oppiaihe espanjan kielella ja on ollut todella palkitsevaa nahda, miten meita on siunattu kyvylla puhua kielta niin sujuvasti ja opettaa. Opiskelu uusien kavereiden kanssa on hauskaa ja me nauretaan paivan aikana melkein yhta paljon kun opiskellaan. Meidan kaikki opettajat on espanjalaisia ja italialaisia, jotka puhuu tosi huonosti englantia, joten meidan taytyy tosi paljon kommunikoida espanjaksi ja se on auttanut oppimaan kielta paremmin.
Meilla on
valitettavasti vaan puoli tuntia viikossa aikaa kirjoittaa sahkopostia MTC:n ajan (29.syyskuuta asti), joten en valitettavasti ehdi kirjoittamaan kauheen pitkia viesteja tai lukemaan aina kaikkia sahkoposteja, yritan kuitenkin parhaani! Mulle voi sahkopostin lisaksi lahettaa myos etanapostia, osoite on
Sister Susanna Lotta Riina Koivisto
Spain Missionary Training Center
4 A Planta
Calle
del Templo no 2
Madrid 28030
Spain
Terveisia kaikille,
Hermana Koivisto
Olen 21-vuotias Susanna ja olen mormoni. Perustin tämän blogin lukion abivuonna, kun valmistauduin palvelemaan kirkon kokoaikaisena lähetyssaarnaajana. Palvelin lähetystyössä Espanjassa syksyllä 2015. Nyt, puolitoista vuotta kotiinpaluuni jälkeen, halusin ottaa blogin uudelleen käyttöön ja kertoa siitä, miten teen lähetystyötä tavallisessa elämässäni Suomessa ja kuinka usko näkyy elämässäni.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lähetystyötoverit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lähetystyötoverit. Näytä kaikki tekstit
perjantai 28. elokuuta 2015
sunnuntai 17. elokuuta 2014
Minilähetystyö
Viime viikolla minulla oli mahdollisuus palvella
minilähetystyössä. Minilähetystyö on juuri sitä, mitä nimikin kertoo:
lähetystyötä, mutta vain viikon mittaista. Tein viikon verran työtä
kokoaikaisten lähetyssaarnaajien kanssa: tein tismalleen samoja asioita kuin he
tekevät, noudatin samaa aikataulua ja samoja sääntöjä.
Lähetyssaarnaajan
perustaidot haltuun
Aloitimme viikon muiden minilähetyssaarnaajien kanssa
”Mini-MTC:ssä” Helsingissä. MTC eli Missionary Training Center on
lähetyssaarnaajien koulutuskeskus, jossa kaikki kokoaikaiset lähetyssaarnaajat
saavat muutaman viikon mittaisen koulutuksen lähetystyötänsä varten.
Mini-MTC:ssä saimme muutaman tunnin mittaisen koulutuksen tärkeimmistä
lähetyssaarnaajien taidoista. Harjoittelimme luontevaa keskustelua uskonnosta
sekä Mormonin kirjan jakamisesta sekä kävimme läpi evankeliumin tärkeimmät opit
ja periaatteet ja kuinka ne voivat auttaa opettamiamme ihmisiä.
Yllättävä käänne:
sittenkin Vaasaan!
Helsingistä lähdimme omiin kohdekaupunkeihin. Sain oman
lähetystyökutsuni Ouluun ja vielä muutama tunti ennen lähtöä luulin olevani
menossa sinne. Helsingissä kuitenkin selvisi, että kaupunkiani on vaihdettu ja
että päädynkin Vaasaan. Suhtauduin muutokseen avoimin mielin, sillä tiesin,
että minilähetystyökutsuni on tullut suoraan Jumalalta ja että Vaasa olisi
oikea paikka palvella juuri minulle. Ihmiset Vaasassa tarvitsevat minua ja minä
tarvitsen heitä.
Lähetyssaarnaajat
tuovat ihmisiä lähemmäs Kristusta
Lähetyssaarnaajien tehtävä on auttaa ihmisiä tulemaan
lähemmäs Kristusta. Käytännössä tätä työtä tehdään tutustumalla uusiin
ihmisiin, kertomalla heille uskosta, jakamalla Mormonin kirjoja, vastaamalla
ihmisten kysymyksiin kirkosta, opettamalla heille lisää meidän kirkosta,
kutsumalla heitä kirkon kokouksiin ja toimintoihin, rukoilemalla heidän
puolestaan ja osoittamalla rakkautta heitä kohtaan. Näistä pienistä asioista
koostui jokainen päivämme. Aamulla, kun lähdimme asunnoltamme, rukoilimme, että
Herra auttaisi meitä löytämään mahdollisimman paljon ihmisiä, jotka
tarvitsisivat meitä tänään. Sitten käytimme koko päivän auttaen jo tuntemiamme
ihmisiä sekä etsimällä uusia puhumalla vastaantuleville ihmisille.
Mieletön
oppimiskokemus
En ole varmaan koskaan elämässäni oppinut niin paljon niin
lyhyessä ajassa, kuin mitä opin lähetystyön aikana. Lähetyssaarnaajat
opiskelivat tosi paljon: aamulla käytetään useampi tunti opiskelemalla niin
evankeliumia kuin kohdemaan kieltä niin yksin kuin toverin kanssa ja
iltapäivällä päivällisen yhteydessä käytetään myös aikaa opiskeluun. Opin
paljon Mormonin kirjasta ja siitä, miten se voi vastata kysymyksiin ja auttaa
ihmisiä. Sain paljon uusia ajatuksia siihen, mitä minun tulisi tehdä juuri nyt
elämässäni saavuttaakseni ne tavoitteet, joita minulla on ja miten voin tehdä
enemmän hyvää elämässäni. Opin, mitä on rakkaus, ja löysin useita eri tapoja
osoittaa sitä. Opin, mitä tarkoitta, että on henkilökohtainen suhde Jumalan
kanssa ja kuinka Pyhä Henki voi auttaa jokapäiväisessä elämässä. Opin
rukoilemaan useammin ja merkityksellisemmin. Opin ihan mahdottoman paljon ja
elämäni on tuon lähetystyöviikon jälkeen ollut erilaista. Mietin, että jos jo
yksi viikko lähetystyössä on muuttanut elämääni niin ratkaisevasti, niin
millainen vaikutus puolentoista vuoden lähetystyöllä tulee olemaan minuun.
Maailman parhaat
toverit Sisar Bitner & Pace
Ehkä parasta minilähetystyössä olivat maailman parhaat
toverini. Voisin kirjoittaa kokonaisen blogipostauksen vain siitä, kuinka
loistava lähetyssaarnaaja Sisar Bitner on ja kuinka hulvattoman hauskaa
lähetystyössä oli, koska Sisar Pace oli mukana (puhumattakaan siitä, kuinka paljon rakastan Sisar Pacen tekemää ruokaa!). Lähetystyötovereideni kanssa
vietin 24 tuntia vuorokaudessa ja heidän kanssaan sain tämän mahtavan viikon: niin huippuhetket ja onnistumiset, kuin myös ne vaikeammat kokemukset. Tämän
yhden viikon aikana Sisarista tuli minulle todella läheisiä, korvaamattoman
kallisarvoisia ystäviä. He opettivat minulle paljon ja auttoivat näkemään minut
sellaisena, kuin todella olen. He rakastivat minua ja sitä kautta auttoivat
minua oivaltamaan, kuinka paljon Jumala todella rakastaa minua ja että olen
hyvä tällaisena kuin olen. Sisar Bitner ja Sisar Pace, tiedän että luette tämän
tekstin jossain vaiheessa, muistaa että rakastan teitä paljon!
Tässä vielä pari kuvaa viikolta:
![]() |
| Mun ihanat toverit ja mä, ollaan just menossa pyörällä Vaasan seurakunnan piispan perheen luo kylään! Pyörämatkalla alko kauhee sade ja kastuttiin ihan läpimäriksi! Suomen kesä <3 |
![]() |
| <3 |
P.S. Äää, olipas vaikea kirjottaa tää teksti, kun ois ollut niin paljon sanottavaa ja ihan hirveesti juttuja kerrottavana! Kerron mielelläni lisääkin, mutta en haluu tappaa teitä tylsyyteen kirjoittamalla kilometrin mittaista romaania :D Laittakaa kommenttiboksiin kysymyksiä mun minilähetystyöhön liittyen, niin teen ens viikolla kysymys-vastaus-postauksen ja kerron lisää mun minilähetystyöviikosta ja just niitä asioita, jotka kiinnostaa teitä lukijoita!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



