2014

 Rakkaat ystävät! Nyt on se aika vuodesta, kun muistellaan menneitä ja katsotaan tulevaan, tehdään lupauksia paremmasta elämästä ja pohditaan, mikä oikeasti on itselle tärkeää. Myös mulla on tapana tehdä näin. Tässä postauksessa mä haluaisin jakaa muutamia mun parhaita hetkiä viime vuodelta. 

Tässä on eka kuva tältä vuodelta. Mä ja täytekakku kirkon uuden vuoden juhlissa!

Tammikuussa mun paras kaveri Jofi täytti 18
 ja me juhlittiin syömällä tätä IHANAA kuvassa näkyvää suklaakakkua!

Tässä taas kuva mun omilta synttäreiltä, kuva otettu sillä minuutilla
 kun vuorokausi vaihtui helmikuun ensimmäiseen ja musta tuli virallisesti täysi-ikäinen!

Tässä kuva synttärikakusta, jonka mun perhe leipos mulle. 

Ja tässä vielä mun synttärijuhlat part 2, juhlittiin vähän isommalla kaveriporukalla Meksiko-teemalla.
Kuvassa mun vieressä poseeraa mun rakas Eevi-serkku!

Heilmikuussa oli myös mun ihana prinsessapäivä, eli tietty vanhojen tanssit koulussa!

Ja jokaiseen prinsessapäivään kuuluu tietty myös komea prinssi ;)
Kuvassa mun tanssipari Oskari, kiitos paljon että sain tanssia sun kanssa!
(mun vanhojen tanssi -kuvat on ottanut mun huippulahjakas ystävä Mona Jouttenus)

Synttäreiden ja vanhojen lisäksi mun yks kevään kohokohdista oli ajokortti!
 Mä en kuulunut niihin onnekkaisiin, jotka sai kortin synttäripäivänä taskuun
ja inssin ekalla läpi, vaan mulla meni siihen neljä yritystä :D
Se oli aika kova kokemus, mutta opin siitä paljon!

Keväällä vietin myös paljon aikaa mun rakkaan harrastuksen
 eli partion parissa ihanien lasten ja nuorten kanssa!
Kuvassa Putte-Possun nimipäivät!

Ja tässä kuvassa mun partiokaveri Anniina ja yks kevään parhaista partioretkistä!

Tänä keväänä sain myös mun ensimmäisen ansiomerkin partiossa, II-luokan Mannerheimsoljen!
En harrasta partiota hienojen merkkien takia, mutta tästä tuli sellanen olo, että ei vitsit,
mun tekemää työpanosta arvostetaan ja mä oon saanut jotain aikaseksi!
Oli hieno tunne vastaanottaa merkki Turun partioparaatissa Tuomiokirkon portailla
tuhansien partiolaisten edessä, se oli mulle iso juttu! 

Mulla oli myös kaikkien aikojen kesä! Tässä muutamia mun parhaita ystäviä, Heidi, Jofi, Emilia
 ja mun pikkusisko Suvi.Oltiin Vaasassa kirkon nuortentapahtumassaalkukesästä, oli ihan huippua!

Kesällä mulla oli myös ihana tilaisuus olla kirkon nuorten naisten leirillä
auttamassa ja palvelemassa, Lue lisää klikkaamalla tästä! 

Vietin myös yhen lomaviikon Italiassa! Parasta lomassa oli ehottomasti pizza, pasta ja risotto. Ah Italia.

Joka kesään kuuluu ainakin yks partioleiri ja tänä vuonna se oli Piiru.
Piiru oli Lounais-Suomen Partiolaisten piirileiri. Mun Piiru oli oikeestaan
vuoden mittainen projekti leirin nettimestarina, leirin nettisivut ja
sosiaalisen median kanavat oli mun, kakkosmestari Jarnan (kuvassa)
ja meiän huipputiimin käsialaa! Huippuopettavainen ja -hauska projekti!
(kuvan on räpsässyt Juho Vainio)

Nettihommien lisäksi Piirulla oli aikaa hengailla ystävien kanssa ja nauttia leirifiilksestä.
Yks parhaita juttuja oli, kun yhtenä päivänä mentiin mun ystävän Jussin kanssa
(joka myös otti tän kuvan, btw!) spontaanisti soutelemaan. Oli kivaa!

Loppukesästä vietin kivan viikon festinordissa, joka on meiän kirkon kansainvälinen
nuortentapahtuma. Kuten kaikki edellisetkin jutut kesällä, niin myös festis oli kiva!

Kesäloman viimeisellä viikolla ehtisin vielä minilähetystyöhön viikoksi!
Palvelin Vaasassa viikon näiden ihanien sisarten kanssa.
Lisää mun minilähiksestä voit lukea täältä  :)

Mun toinen minilähetystyötovereista ja mä! 

Minilähetystyön jälkeen palasin koulun penkille ja alkoi armoton
ylioppilaskirjoituksiin lukuminen. Se ei kuitenkaan tarkottanut,
että hauskanpito ois loppunut! Käytiin elokuussa partiokavereiden
kanssa väriestejuoksemassa, ihan sikasikahauskaa!

Kirjotukset oli nopeesti ohi ja loppusyksystä (ennen kun alotin hullun
lukemisen kevään kirjotuksiin) mulla oli aikaa kokeilla kaikkea
uutta ja jännää, esimerkiksi opettelin leipomaan karjalanpiirakoita!

Tänä vuonna oon myös mun omaa kokoaikaista lähetystyötä silmälläpitäen
viettänyt paljon aikaa lähetyssaarnaajien kanssa ja auttanut heitä opetuksilla.
Tässä kuvassa Sisar Hillebrant ja Sisar Howell.

Sisar Howell & mä jätskillä kesällä. 

Vanhin Hunter & mä. 

Ja tässä vimppa lähetyssaarnaajaselfie, tässä kuvassa Sisaret Ross & Vincent.

Tänä syksynä saavutin myös yhen tärkeän merkkipaalun partiossa,
musta tuli partiojohtaja! PJ-kurssin johtamistehtävänä järjestin
kahden yön mittaisen retken, jolla about 30 nuorta pääs harjoittelemaan
retkeilytaitoja ja tutustumaan erilaisiin maihin ja kulttuureihin. 

Syksyn piristysruiskeita on ollut myös matkat Tukholmaan, joita tuli tehtyä kaksi.
Tässä kuva ekalta reissulta, oltiin meiän seurakunnan nuorten naisten kanssa
päivä Tukholmassa, käytiin temppelissä ja kierreltiin kauppoja. 

Ja tässä kuva toiselta Tukholman matkalta! Lähettiin kavereiden kanssa
Soulniteen, joka oli Ruotsissa meiän kirkon nuortentapahtuma.
Neljä yötä putkeen härväämistä (huomaaa sivistyssana!)
teki tehtävänsä, olo reissun jälkeen oli rättiväsynyt, mutta onnellinen. 

JOULU! Tänä jouluna oli parasta viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa
levätä pois kaikki vuoden rasitukset. Kuvsssa lähetyssaarnaajat,
jotka vietti meillä sekä jouluaaton että joulupäivän :)

Ja loppuun tietty vielä uuden vuoden kuva! Olin meiän kirkon uuden vuoden
juhlissa Raumalla ja juhlittiin kaks iltaa putkeen ja pidettiin hauskaa.
Tässä kuva discosta, mä ja ihana Amanda vauhdissa! (haha sori Amanda :D)

Siinä se oli! Hyvää uutta vuotta kaikille! :) En oo tehnyt uuden vuoden lupauksia. 

Tai oikeestaan tein yhen, mut rikoin sen jo, niin en kehtaa kertoa sitä :D 

Jos jollain on jotain hyviä ideoita mitä voisin luvata, niin kommenttia kehiin!

Kolme asiaa, jotka opin nuorten naisten leirillä

Alkuviikosta kirjoitin, kuinka pakkasin tavaroitani ja olin lähdössä viikoksi kirkon nuorten naisten leirille apulaiseksi.  (klikkaa tästä lukeaksesi postauksen) Nyt olen palannut kotiin. Olen superväsynyt ja päiväunien tarpeessa, mutta onnellinen ja todella kiitollinen siitä leirikokemuksesta, joka minulla oli. Sain oppia paljon ja tutustua ihaniin tyttöihin. Sain käyttää kykyjäni ja palvella. Opin viikon aikana paljon ja haluaisin jakaa nyt kolme oppimaani kallisarvoista asiaa teidän kanssanne. 

1) Hyvien asioiden näkeminen muissa auttaa meitä tulemaan paremmiksi

 Meillä on nuorten naisten leirillä perinteenä tehdä ns. leirivihot, joihin muut leiriläiset saavat kirjoitella kannustavia viestejä koko leirin ajan, vihon saa sitten lukea autossa kotimatkalla. Itse en ole vielä kurkannut omaa vihkoani, mutta muiden vihkoihin kirjoittaminen on aina ihan mieletön kokemus. Otin itselleni tavoitteeksi kirjoittaa jokaiselle leiriläiselle. Se oli iso urakka, mutta antoi paljon. Vaikka kaikki tytöt leirillä olivat erilaisia, he kaikki ovat kauniita Taivaan Isän tyttäriä, jokainen heistä on ainutlaatuinen ja ihana juuri omana itsenään.  Mietin jokaisen tytön kohdalla, monesti jopa rukoilin, mitä sellaista minä näen heissä ja voisin kertoa heille, joka auttaisi heitä tulemaan sellaisiksi, jollaiseksi Taivaan Isä haluaa heidän tulevan.

2) Hyvät teot eivät koskaan mene hukkaan

Leirillä sain tehdä tosi paljon erilaista palvelutyötä: auttaa keittiössä, opettaa ensiapua, viihdyttää tyttöjä vaelluksella, lisätä puita nuotioon ja saunaan, kertoa iltasatuja, olla erityishuomiota tarvitsevan leiriläisen apuna ja tukena, toimia uimavalvojana... Sen lisäksi, että sain itse palvella, huomasin myös, kuinka leirin järjestäjät olivat tehneet paljon työtä leirin eteen ja kuinka leiriläiset tekivät toinen toistensa leireistä parempia olemalla ystävällisiä ja auttamalla toisiaan. Oivalsin, ettei ole väliä, istuuko keittiössä pesemässä perunoita vai toimiiko leirinjohtajana, kaikki työ on yhtä arvokasta ja jokaista tarvitaan. On hienoa, että meillä jokaisella on erityiskykyjä, joita voi käyttää muiden auttamiseen ja leirin aikana tunsin suurta kiitollisuutta, että minua on siunattu niin monilla hienoilla lahjoilla ja että sain tehdä oman osani leirillä.

3) Meillä ei ole mitään pelättävää, kun luotamme Taivaalliseen Isäämme 

 Leirilllä meille tapahtui pieni onnettomuus. Olimme uimassa ja saunomassa, kun yhtäkkiä alkoi iso ukkosmyrsky. Juoksimme kaikki äkkiä sisälle saunaan ja pesulle. Suihkussa muutama tyttö sai veden kautta sähköiskun ja ukkosen aiheuttaman sähkökatkoksen takia koko sauna meni pimeäksi. Voitte vain kuvitella, kuinka saunassa itkettiin, halailtiin, panikoitiin ja pelättiin. Pidimme yhdessä rukouksen, jonka jälkeen sade lakkasi samantien ja kaikki näytti valoisammalta.Ambulanssi saapui paikalle nopeasti, eikä kenellekään sattunut mitään vakavaa. Tunsin suurta rauhaa ja kiitollisuutta siitä, kuinka Taivaan Isä siunasi meitä leiriläisiä ja että tämän tapahtuman jälkeen yhteishenkemme oli vain entistä vahvempi.

P.S. Muistatte varmaan, että asetin itselleni neljä tavoitetta leirin suhteen. Mitenkö onnistuin niissä? Kyllä, muistin rukoilla palvelutilaisuuksia ja sain niitä runsaasti. Kyllä, tutustuin uusiin ystäviin. Mun paras uusi ystävä leirillä oli 11-vuotias downin syndroomaa sairastava tyttö, jonka kanssa me leikittiin vesisotaa, paistettiin makkaraa nuotiossa, piirrettiin, laulettiin, tehtiin leirisuorituksia, autettiin muita leiriläisiä ja vietettiin monta ihanaa hetkeä yhdessä. Kyllä, yritin pitää leiripäiväkirjaa, mutta en vaan oo sellanen, joka kirjoittais "aamulla tein sitä ja tätä ja siten iltapäivällä menimme sinne ja tänne ja illall menimme nukkumaan", vaan merkkailin ranskalaisilla viivoilla ajatuksia ylös silloin tällöin. Ja se nukkumaanmeneminen...en aio julkaista täällä blogissa kellonaikoja millon menin nukkumaan. Sanon vaan, että joinain iltoina kömmin makuupussiin aikaisemmin, toisina iltoina vietin laatuaikaa ystävieni kanssa ja nautin leiriöistä.

 Millaisia asioita te muut leiriläiset opitte ja koitte? 

Nää tytöt <3

Lähtöfiiliksissä - Näin aion tulla lähemmäs Kristusta kesäleirillä

On maanantaiaamu ja kello on 8:38. En oo varmaan tänä kesänä yhtenäkään loma-aamuna ollut näin aikaisin ylhäällä sägnystä ja vielä kaiken lisäks suihkunraikkaana. Ei, en oo seonnut, eikä musta oo tullut aamuvirkku, vaan oon reilun kahden tunnin päästä istahtamassa auton rattiin ja suuntaamassa kohti nuorten naisten leiriä. 

Nuorten naisten leiri on meiän kirkon leiri, joka järjestetään joka kesä 12-17-vuotiaille tytöille. Oon ite ollut kuutena vuonna mukana leiriläisenä, mutta tänä vuonna (kun oon niinkin hurjan vanha kuin 18!), oon menossa ensiapuopettajaksi ja muutenkin yleisapulaiseksi. 

Oon ihan superfiiliksissä leiristä ja siitä, että mulla on mahdollisuus käyttää mun partiossa oppimia leiritaitoja muiden hyväksi ja iloksi leirillä ja päästä auttamaan. Leirille on tulossa paljon mun hyviä kavereita, myös sellaisia joita en oo nähnyt pitkään aikaan, ja oon iloinen niiden näkemisestä. (yhen mun kaverin kanssa sovittiin kesäkuun alussa, ettei nyt tässä kuussa puhuta pojista ollenkaan tai muistakaan mielenkiintoisista juoruista toisillemme, että sitten leirillä riittää juteltavaa joka yöksi, haha :D)

Kaikista eniten oon kuitenkin fiiliksissä siitä erityisestä hengestä, jota nuorten naisten leirillä on mahdollisuus tuntea. Tänä vuonna leirin teemana on "Tulkaa Kristuksen luokse" ja mä todella tiedän, että tuleva viikko tulee lähentämään mua Kristukseen tosi paljon. Nuorten naisten leiri on ympäristö, jossa kaikki on kavereita keskenään ja etsii tapoja auttaa ja palvella toisiaan. Nuorten naisten leirillä voi aina olla täysin oma itsensä ja leiriläiset sun ympärillä hyväksyy sut sellaisena kuin sä olet ja näkee niitä hyviä ominaisuuksia, joita sussa on ja tsemppaa sua niissä. Vaikka leirillä onkin paljon hauskaa ohjelmaa, ohjelmaan kuuluu myös paljon hengellisyyttä ja leiri on ennen kaikkea aina uskoa vahvistava kokemus.

Kaikki kuitenkin tietää, että jotta jostain tapahtumasta voi saada jotain irti, pitää myös itse antaa. Pitää itse tehdä töitä onnistuneen leirikokemuksen eteen. Siksi asetankin itselleni tulevalle viikolle pari tavoitetta, miten voin tulla lähemmäs Kristusta:

1) Rukoilen joka aamu, jotta löytäisin päivittäin tilaisuuksia palvella leirillä, jopa varsinaisten työ- ja palvelutehtävieni ulkopuolella. (pääsin aloittamaan tän heti, mun serkku soitti äsken ja sanoi että se unohti ottaa tyynyn leirille ja pyys mua tuomaan yhen ylimääräisen mukaan!)

2) En vietä aikaa leirillä vain omien parhaiden kavereideni kanssa, vaan tutustun uusiin ihmisiin ja yritän olla ystävä erityisesti nuoremmille leiriläisille ja niille, jotka ovat yksinäisiä.

3) Pidän päivittäin leiripäiväkirjaa ja kirjoitan ylös mitä olen kokenut, oppinut ja tuntenut. (leirin jälkeen tietty julkaisen mun leiripäiväkirjan, tai ainakin osan siitä, täällä blogissa!)

4) Menen aikaisin nukkumaan. (outo tavoite, tiedän, ja monet epäilee että pystynkö siihen....mä oon kuitenkin huomannut mun omassa elämässä, että hyvin nukutun yön jälkeen työteho on sata kertaa parempi kuin huonosti nukutun, siks aion mennä aikaisin nukkumaan! tää tavoite auttaa mua onnistumaan paremmin kaikissa muissa :))

Okei, nyt pitää laittaa tietokone pois ja pakata vielä viimesetkin tavarat, että ehin! Hauskaa viikkoa teille kaikille, kuullaan leirin jälkeen! :)