Näytetään tekstit, joissa on tunniste uuden oppiminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste uuden oppiminen. Näytä kaikki tekstit

torstai 23. huhtikuuta 2015

¿hablas español?

Nyt, kun tiedän missä päin maailmaa tulen palvelemaan, on aika alkaa opetella kieltä. Oon ihan superinnoissani siitä, että saan tehdä lähetystyötä nimenomaan espanjan kielellä. Vaikka menen lähetystyöhön auttamaan muita ihmisiä, enkä kehittämään omaa kielitaitoani, niin oon kiitollinen mahdollisuudesta oppia puhua sujuvaa espanjaa siellä.

Pohjalla mulla on neljän vuoden kouluespanja. Luin sitä ensin kaksi vuotta yläasteella valinnaisaineena ja sitten lukiossa vielä kaksi vuotta. Mulla oli sekä yläasteella että lukiossa ihan loistavat espanjan opettajat, jotka saivat mut innostumaan kielestä. Me opiskeltiin tunneilla espanjaa tosi monipuolisilla tavoilla, yläasteella parasta oli kun katottiin Serranon perhe -sarjaa ja lukiosta parhaiten jäi mieleen espanjan puhuminen vaihto-oppilaiden kanssa.

Nyt tän kevään ja kesän yritän itsenäisesti opiskella kieltä niin paljon kuin mahdollista (tai siis nyt toukokuun loppuun asti koitan malttaa, että pääsykokeeseen lukemisesta tulis jotain...) Jos jollain on jotain hyviä vinkkejä kielen oppimiseen (esim jotain hyviä nettiosoitteita, videoita yms), niin otan mielelläni kaiken avun vastaan! Tai jos joku on halukas kirjoittelemaan mulle espanjaksi tai puhua mun kanssa kieltä, niin ois ihan mahtavaa!

Mun lähetystyö alkaa 6 viikon MTC-jaksolla Madridissa, jossa opiskelen espanjan kieltä ja muita lähetyssaarnaajille hyödyllisiä juttuja. Kielen oppiminen tulee jatkumaan toki myös itse lähetyskentällä, kun joka aamu opiskelen kieltä tunnin verran mun toverin kanssa. Kaikista parasta harjoitusta on tietty se kielen käyttäminen, eli kun pääsee Espanjassa oikeasti puhumaan niiden ihmisten kanssa ja joutuu selviytymään espanjan kielellä kaikista päivittäisistä tilanteista.

Loppukevennykseksi haluun jakaa mun lempparivideon lukion espanjan tunneilta! Tää on kyllä sellanen korvamato, että muistan kyllä koko loppuelämäni, että miten kysytään millainen perhe sulla on :D


sunnuntai 31. elokuuta 2014

Syyskuun tavoite: Tutkia joka päivä pyhiä kirjoituksia 30 min

Mä rakastan pyhiä kirjoituksia. Rakastan raamattua ja Mormonin kirjaa ja muita pyhiä kirjoja. Usein niitä tutkimalla saan päivään hengellistä voimaa ja löydän vastauksia kysymyksiin, joita olen pohtinut. 

Minilähetystyössä tutkimme joka päivä pyhiä kirjoituksia PALJON. Tutkimme ensin aamulla tunnin yksin, sitten tunnin tovereidemme kanssa ja iltapäivällä päivällisen yhteydessä varasimme taas tunnin pyhien kirjoitusten tutkimisille. Se oli mahtavaa, opin viikon aikana niin paljon uutta ja sain paljon inspiraatiota elämääni.

Jumala on käskenyt meitä tutkimaan pyhiä kirjoituksia päivittäin. Yritän kovasti, mutta se on haasteellista. Olen päivisin aika kiireinen ja käytän tällä hetkellä paljon aikaa koulukirjojen parissa. Kaikkien harrastusten ja kiireiden välissä ei oikein malta pysähtyä niiden kaikista tärkeimpien asioiden äärelle ja yleensä illalla kun menen nukkumaan, olen niin väsynyt, etten jaksa muuta kuin nopeasti avata kirjan ja lukea yhden jakeen. 

Nyt haluan kuitenkin kuukauden ajan tsempata. Aion joka päivä varata kalenterista vähintään kolmekymmentä minuuttia pyhien kirjoitusten tutkimiselle. Tiedän, että kun teen niin, voin oppia paljon uusia asioita, joista on minulle hyötyä joka päiväisessä elämässäni ja myös lähetystyössäni. Voin saada pyhistä kirjoituksista myös paljon voimaa ja siunauksia arkeen ja jaksaa paremmin kaikki sen haasteet. 



P.S. Elokuussa yritin noudattaa lähetyssaarnaajan unirytmiä: 22.30 nukkumaan ja 6.30 ylös. Onnistuin melko hyvin. Välillä ehkä venyi nukkumaanmeno hiukan myöhäisemmäksi ja viikonloppuisin annoin itselleni luvan nukkua aamuisin hiukan puoliseiskaa pidemmälle. Aion jatkaa unirytmiä vielä tämän kuukauden jälkeenkin läpi kouluvuoden, hyvä unirytmi ja runsaat yöunet antavat niin paljon voimia kouluun ja kaikkeen muuhunkin. Elämä on niin paljon helpompaa ja kivempaa, kun on nukkunut yöt hyvin!

lauantai 23. elokuuta 2014

Mitä partio on tuonut elämääni

Kun kaverini houkuttelivat minut partioon noin kymmenen vuotta sitten, en osannut aavistaa kuinka rakas harrastus ja tärkeä osa elämääni siitä tulisi. Nuorempana partio oli minulle jokaviikkoinen kokoontuminen oman ryhmän kanssa, muutamia kertoja vuodessa tehtävät retket sekä oman lippukunnan omiin perinteisiin ja tempauksiin osallistuminen. Jo pienestä sudenpennusta lähtien olen oppinut hyödyllisiä selviytymis- ja yhteistyötaitoja sekä päässyt retkeilemään ja tutustunut uusiin ystäviin.  Myin ensimmäistä kertaa partiolaisten adventtikalentereita, kun olin 8-vuotias. Opin siis jo silloin, millaista on tehdä töitä yhteisten asioiden eteen. 

Velvollisuuksia ja vastuullisuutta

Hieman vanhempana olen päässyt järjestämään erilaisia retkiä ja tapahtumia, johtamaan eri-ikäisten ryhmiä sekä osallistumaa vapaaehtoisena monenlaisiin projekteihin. Tähän mennessä suurin luottamuspesti, jossa olen toiminut partiossa, oli viime kesän Lounais-Suomen Partiopiirin n. 3500 hengen piirileiriprojektin tiedotustiimissä nettimestarina toimiminen. Vastasin kyseisessä projektissa leirin nettisivujen ja sosiaalisen median kanavien sisällöstä. On ehkä sanomattakin selvää, että tämän kaltaisissa tehtävissä oppii kantamaan vastuuta ja olemaan luotettava.  Olen myös käynyt monenlaisia kursseja, kuten ryhmänohjaajakurssin, leikinohjaajakurssin, toimittajakoulutuksen sekä medialähettiläskurssin. Partiossa on hienoa, kuinka saa jatkuvasti kehittää itseään ja tehdä asioita, jotka kiinnostavat juuri itseään. 

Ystävyyttä yli rajojen

Partio on opettanut minulle paljon myös toisen ihmisen kunnioittamisesta sekä ystävyydestä. Partiossa olen tavannut paljon erilaisia ihmisiä. Nuorimmat partioystäväni ovat 7-vuotiaita ja vanhimmat jo eläkeikäisiä. Kansainvälisillä leireillä olen tavannut myös paljon ulkomaalaisia partiolaisia: irlantilaisia, tanskalaisia, indonesialaisia, marokkolaisia, amerikkalaisia…. Aina uusia ihmisiä kohdatessa ei ole löytynyt edes yhteistä kieltä, mutta kaikki he ovat opettaneet minulle jotain uutta. Olen tanssinut irlantilaisia kansantansseja ja syönyt indonesialaisten illallisvieraana. Uusiin ihmisiin tutustuminen on rikastuttanut maailmankuvaani ja auttanut ymmärtämään erilaisuutta.  

Mahdollisuuksia palvella

Partio on joukkuelaji, joten jatkuvasti oppii asioita muiden palvelemisesta. Lähes kaikki, mitä teen partiossa, on jollain tavalla toisten palvelemista. Erityisesti lasten ja nuorten kanssa toimiessa eteen tulee tilanteita, jolloin olen lainannut makuupussiani tai villasukkiani, koska joku muu tarvitsee niitä minua enemmän. Partio on opettanut laittamaan sivuun omia mukavuuksiaan ja toimimaan niin, että koko porukalla olisi mahdollisimman kivaa. Olen etuoikeutettu, kun saan olla mukana mahdollistamassa partioelämyksiä monille nuorille ja lapsille sekä voin olla heille esimerkkinä. 

Kokemuksia luonnossa

Partio on myös opettanut minua kunnioittamaan luontoa ja pitämään huolta ympäristössä. Leireillä ja retkillä olemme lähes poikkeuksetta ulkona luonnossa.  Olen päässyt vaeltamaan mm. Sveitsin Alpeilla ja Kilpisjärven tuntureilla. Olen nukahtanut sekä taivasalle kesäisen järven rantaan että kamiinatelttaan yli kahdenkymmenen asteen paukkupakkasella. Erityisesti vaelluksilla, joilla kannamme itse kaikki ruokamme, vaatteemme ja telttamme, olen oppinut paljon luonnosta sekä sen arvostamisesta.

Kasvamista hengellisesti

Partiossa kasvatetaan ja kannustetaan myös hengellisyyteen. Vaikka valtaosa partioystävistäni ei kuulukaan samaan kirkkoon kuin minä kuulun, partio voi kasvattaa minua hengellisesti. Voin tehdä lähetystyötä olemalla hyvänä esimerkkinä partiossa muille ja sopivissa tilanteissa kertomalla arvoistani. Muut partiolaiset kannustavat minua elämään arvojeni mukaisesti. Kun olin Maailmanjamboreella, suomalaiset partiojohtajani antoivat minulle luvan mennä sunnuntaina sakramenttikokoukseen. Sakramenttikokous järjestettiin leirillä ja paikalla oli paljon meidän kirkkoon kuuluvia partiolaisia, suurimmaksi osaksi Utahista. Kyseisellä leirillä tutustuin paljon meidän kirkkoon kuuluviin partiolaisiin, jotka kertoivat minulle millaista on olla kirkon jäsen heidän omalla kotipaikkakunnallaan. Vaikka sakramenttikokoukseen osallistuminen leiriolosuhteissa onkin melko harvinaista, partio kasvattaa hengellisyyteen joka päivä.  Kun opin lisää luonnosta ja ympärilläni olevista ihmisistä, opin arvostamaan Taivaan Isän luomistyötä. Oppimalla tärkeitä elämäntaitoja, vastuunkantamista sekä palvelemista tulen sellaiseksi ihmiseksi, kuin Taivaan Isä haluaa minut tulevan. Olen oppinut paljon asioita, jotka tekevät minusta paremman lähetyssaarnaajan ja palvelijan Herran valtakunnassa.
Oli tammikuinen lauantaiyö ja syön partiokurssilla kebabbia iltapalaksi. Banaaniksi pukeutuneena.

Koulussa meillä oli kerran stereotypiabileet ja mä pukeuduin stereotyyppiseksi partiolaiseksi. Tollanen söpö, kiltinnäköinen, uniformuun pukeutunut tyttö on just sitä, mitä sullekin tulee ekana mieleen partiolaisista, eiks niin? Vielä jos kädessä ois "girl scout cookies" -laatikko, niin stereotypppinen tyttöpartiolaislook ois täydellinen!

Purjehtiminen kuuluu niihin kivoimpiin asioihin, joita oon partiossa saanut kokeilla.

Tällanen nolo biletyskuva, huomaa että ilta on jo pitkällä. Oon muuten sateesta märkä, en hiestä.

Loppukevennykseks vielä yks tällanen "awwskis!<3" kuva musta ja mun pikkusiskosta sudenpentuina!