Terveisiä taas, tällä kertaa turistibussista. Me ollaan matkalla
Teide-tulivuorelle. Presidentti Pack, joka on meidän
lähetyspresidentti, tulee käymään Teneriffalla perheensä kanssa ja me
mennään heidän kanssa retkelle Teidelle. Luvassa on hauska päivä, oon
tosi innoissani :) (jos joku teistä ihmettelee, niin kirjoitan tätä
viestiä aamulla, mutta todennäköisesti pystyn lähettämään sen vasta
myöhemmin illalla, kun mulla on yhteys internetiin....sen takia joskus
mun viestit saattaa kuulostaa siltä, että ois kirjoitettu
aamulla/päivällä, vaikka tulee perille teille vasta myöhään illalla)
Suomessakin on kuulemma uutisoitu, että Kanarian saarilla on ollut
rankkasateita ja tulvia. Me täällä Teneriffalla ollaan oltu turvassa
:) täällä kyllä sataa ja sateen takia täällä on ollut esim
liikenneonnettomuuksia ja sen takia tosi ruuhkaista ja meidän
aikataulut menee vähän pieleen, mutta ollaan säästytty tulvalta. Gran
Canarialla lähetyssaarnaajat ovat joutuneet pysymään sisällä, kun
siellä ei ole vuoria suojaamassa kuten täällä. Eräänä iltana, kun oli
tosi kylmää ja pimeää ja satoi kaatamalla, sanoin Hermana Mattsonille,
että nyt näyttää vähän niinkuin Suomelta, paitsi että Suomessa on
vähintään tuplasti kylmempi.
Tällä viikolla me askarreltiin Hermana Mattsonin kanssa pienet
paperinuket, jotka esittää Vanhan Testamentin ja nykyajan profeettoja.
Me ollaan monille perheille tällä viikolla opetettu profeetta-laulun,
pienen leikin ja nukketeatteriin avulla profeetoista ja evankeliumin
palautuksesta ja saatu monet ihmiset innostumaan ja kuuntelemaan. Jopa
teini-ikäisillä, jotka yrittää räplätä kännykkää ja esittää ettei
kiinnosta, on ollut vaikeuksia olla hymyilemättä.
Pyhien kirjoitusten kohta, joka on ollut mulle erityisen rakas tällä
viikolla, löytyy Opin ja Liittojen kirjasta luvusta 84, jae 88:
"Ja sen luona, joka ottaa teidät vastaan, minäkin olen, sillä minä
käyn teidän kasvojenne edellä. Minä olen teidän oikealla puolellanne
ja vasemmalla, ja minun Henkeni on teidän sydämessänne ja minun
enkelini teidän ympärillänne tukeakseen teitä."
Tykkään tästä kohdasta, koska se muistuttaa, että en koskaan ole
yksin. Minulla on joka päivä rinnassa kyltti, jossa lukee
"Jesucristo", koska edustan Häntä ja tämä on Hänen työtään. Ja koska
palvelen Kristusta, Hän on luvannut, että Hän kävelee koko ajan
vierelläni ja vahvistaa minua ja todistustani. Ja se on tärkeää, koska
ilman Häntä en voisi tehdä tätä työtä. Parasta lähetystyössä on ollut
nähdä muutos niissä ihmisissä, joiden kanssa puhumme. Ja tiedän, ettei
kaksi nuorta tyttöä voi millään saada aikaan niin suurta muutosta
aikaan toisen ihmisen elämässä, vaan että Jeesuksen Kristuksen
sovituksessa on voima, joka antaa ihmiselle halun tehdä muutoksia
elämässään.
Sana, josta erityisesti pidän tässä jakeessa, on "enkelit". Mulla on
viimeisten viikkojen aikana ollut ympärillä jatkuvasti enkeleitä:
ihmisiä, jotka ovat tukeneet minua, kuten mun oma toveri, muut
lähetyssaarnaajat ja seurakunnan jäsenet. Taivaan Isä pitää aina
huolen, että meillä on aina tukenamme muita ihmisiä, jotka voivat olla
vastauksina meidän rukouksiin. Yksi konkreettinen esimerkki ollut,
että aina kun meidän aikataulut menee pieleen (sitä tapahtuu joka
päivä) ja meille on mahdotonta mennä seuraavaan tapaamiseen, joku on
esimerkiksi tarjonnut meille kyydin ja kaikki on sujunut
täydellisesti. Mä oon tosi kiitollinen teistä kaikista enkeleistä
siellä kotona Suomessa, jotka rukoilette mun puolesta ja kirjoitatte
mulle. Usein pelkkä tieto siitä, että mulla on kotona paljon ihmisiä,
jotka toivoo mun parasta ja kannustaa mua, auttaa mua olemaan parempi
lähetyssaarnaaja täällä.
Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin:
Millainen toveri sulla on ja tuutteko hyvin toimeen?
Hermana Mattson on 28-vuotias ja kotoisin Oregonista. Hän on ollut
lähetystyössä reilut 16 kuukautta ja lähtee kotiin joulukuun alussa,
joten mä oon todennäköisesti hänen viimeinen toveri. Hermana Mattson
on tosi ystävällinen kaikille ihmisille ja kaikki täällä seurakunnassa
rakastaa häntä. Hän menee aina juttelemaan ja antamaan poskipusut
jokaiselle (espanjalainen tapa) tapaamalleen ihmiselle, mikä on
auttanut myös mua tutustumaan uusiin ihmisiin täällä. Hän tietää tosi
paljon evankeliumista ja musta tuntuu usein, että hän osaa Raamatun ja
Mormonin kirjan ulkoa. Hermana Mattson on tosi lahjakas monessa
asiassa, mm ihan mieletön kokki ja supertehokas sellainen. Joskus
aamulla kun mä tuun suihkusta, uunissa on keksejä paistumassa tai hän
on tehnyt mulle aamupalan valmiiksi. Me tullaan hyvin toimeen ja hän
on opettanut mulle tosi paljon.
Mitä ruokaa te syötte siellä?
Useimpina päivinä viikossa joku meidän seurakunnasta kutsuu meidät
syömään. Yleisin ruoka, mitä oon tähän mennessä saanut, on
kanarialainen keitto. Täällä on tosi monenlaisia keittoja, ne on
kaikki ihan samanlaisia, mutta silti ihan erilaisia ja niillä on eri
nimiä: rancho, garbacho...yleensä näissä keitoissa on jotain
seuraavista: lihapaloja joissa on luu sisällä, pala maissintähkää,
papuja tai pastaa. Täällä syödään myös paljon tortillaa eli
espanjalaista perunamunakasta ja se on tosi hyvää.
Kaksi kertaa viikossa me syödään bocadillos eli täytettyjä sämpylöitä
meidän ystävien Marin ja Pacon työpaikalla. He asuvat La Lagunassa,
joten eivät kuulu meidän seurakuntaan, mutta työskentelevät Santa
Cruzissa pienessä kahvilassa ja haluavat joka viikko tarjota
lähetyssaarnaajille (myös toiset lähetyssaarnaajat käy siellä
syömässä) lounaan. Heillä on appelsiinimehukone, ja se on aina päivän
kohokohta kun saa tuoretta appelsiinimehua heidän kahvilassaan.
Niinä päivinä, kun me ollaan kotona, me kokataan jotain nopeaa ja
yksinkertaista kotona, riisiä yms.
Mitä teette P-daynä?
Siivotaan meidän kämppä, käydään kaupassa ja kirjoitetaan sähköpostia
ja joskus postikortteja, jos on aikaa. Me yritetään aina tehdä jotain
hauskaa joka maanantai, esim syödä mäkkärissä tai mennä puistoon,
mutta harvoin on aikaa rentoutua kunnolla, varsinkin kun aamulla menee
aikaa opiskeluun ja illalla jatketaan taas töitä normaalisti. Tänään
on onneksi hauska retki :)
