torstai 10. elokuuta 2017

Susannan lähetystyöblogi on täällä taas!

Viimeisin postaukseni on joulukuulta 2015, siitä on nyt puolitoista vuotta aikaa. Postaus jäi valitettavasti viimeiseksi postauksekseni Espanjasta, sillä terveyteen liittyvien syiden takia palasin kotiin Suomeen ja lähetystyöni jäi 4 kuukauden mittaiseksi.

En koskaan kertonut blogissani mitä tapahtui, koska aikainen kotiinpaluu oli minulle vaikea aihe pitkään. Sen jälkeen on kutienkin tapahtunut paljon. Suomeen palattuani aloin opiskella pääsykokeisiin ja ahkera urakointi palkittiin – pääsin viime syksynä opiskelemaan journalistiikkaa ja viestintää Tampereen yliopistoon.

Opiskelujen lisäksi olen tehnyt töitä Viestintä-Pirittan bloggarina, harrastanut aktiivisesti partiota sekä ollut ehdolla kunnallisvaaleissa.

Lähetystyö ei ollut minulle ainoastaan Espanjassa viettämäni 4 kuukautta, vaan Jumalan rakkauden levittäminen ja muiden ihmisten auttaminen ovat lähellä sydäntäni edelleen. Olen edelleen aktiivinen kirkossani ja usko tuo minulle paljon iloa elämääni.

Näiden syiden takia halusin palata blogiini pitkän tauon jälkeen. Haluan kertoa, millaista on elämäni Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenenä ja jakaa, mitkä asiat tekevät minut onnelliseksi. 


sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Terveiset teneriffalta

Heippa!

Tänään on vähän vähemmän aikaa ja voimia kirjoitella, (plus että
meidän viikossa ei ole tapahtunut mitään uutta ja erikoista, viikolla
vietettiin kiitospäivää kaksi kertaa: ensin 120 lähetyssaarnaajan
kanssa zone conferencissa ja seuraavana päivänä pienemmällä porukalla
meidän lähetyspresidentin kotona) joten lähetän nyt pari kuvaa
Teneriffalta, joita en muistaakseni oo vielä lähettänyt.

Kuva 1: Meidän italialainen amigo Mauricio. Yks mulle tärkeimmistä
ihmisistä Teneriffan ajoilta, vaikkei kielimuurin takia aina
ymmärrettykään toisiamme.
Kuva 2: Familia Manzano, joka kutsui meidät melkein joka viikko
syömään. Ja aina viihdyttivät meitä soittamalla kitaraa ja laulamalla
iloisesti.
Kuva 3: Meidän amigo Antonio. Mun entinen toveri Hermana Mattson
kertoi mulle, että Antonio edelleen joka päivä sanoo, että kaipaa
Hermana Koiviston hymyä.


Aurinkoiset terkut kaikille!
Hermana Koivisto


tiistai 24. marraskuuta 2015

Terkut taas hyytävän kylmästä Villalbasta

 Tää alkaa tuntua melkein
kotoisalta, joinakin päivinä on tosi kylmä. Mulla on yleensä kahdet
sukkahousut päällekkäin ja sama talvitakki, jota käytin Suomessa
tammi- ja helmikuussa.

Meillä oli tällä viikolla mahdollisuus osallistua Madridissa
konferenssiin, jossa kirkon johtajat puhui kaikille Madridin alueen
lähetyssaarnaajille ja kirkon jäsenille. Hyvä puoli Madridissa
verrattuna Kanarian saariin on, että täällä on paljon kokouksia ja
koulutustilaisuuksia lähetyssaarnaajille ja pääsee tutustumaan muihin
lähetyssaarnaajiin. Tässä tilaisuudessa puhuttiin paljon Jeesuksesta
Kristuksesta ja Hänen sovitustyöstänsä, ja oon sen jälkeen pohtinut
paljon, miten voin tulla lähemmäs Kristusta ja hyödyntää Hänen
sovitustaan elämässäni, erityisesti nyt joulun aikana (nyt te varmaan
kaikki nauratte, koska on marraskuu, mutta mulla ja Hermana
Stephensonilla on ollut joulu jo pitkään...)

Tällä viikolla meillä oli myös intercambios ja mulla oli mahdollisuus
tutustua Hermana Vasasiin. Intercambios tarkoittaa, että vaihdetaan
toveria vuorokaudeksi. Hermana Stephenson meni Madridiin ja Hermana
Vasas tuli tänne mun kanssa. Ennen sitä Hermana Stephenson piti mulle
suunnistustestin, että uskaltaako jättää mut yksin, ja pärjäsin hyvin,
haha. Meillä oli tosi hauskaa Hermana Vasasin kanssa, vaikka meidän
kaikki suunnitelmat meni mönkään ja joka ikinen, jonka kanssa me
oltiin sovittu tapaaminen, perui.


Me ostettiin tänään kaupasta joulukuusi ja koristeltiin. Me ollaan
Hermana Stephensonin kanssa ja ihan täpinöissämme joulusta. Hermana
Stephensonin yksi lempijälkiruoista on riisipuuro ja mä harjoittelin
tällä viikolla tekemään riisipuuroa ja se onnistui tosi hyvin! Joten
jouluaattona todennäköisesti syödään riisipuuroa jouluaaton aamuna
kuukauden päästä.

Myös amerikkalaisten kiitospäivä on tällä viikolla. Hermana Stephenson
haluaa tehdä kurpitsavohveleita ja me ollaan tänään yritetty etsiä
vohvelirautaa, mutta ei löydetty, niin todennäköisesti joudutaan
tyytymään kurpitsapannukakkuihin.

Mä oon aloittanut lukea Mormonin kirjaa siten, että kirjoitan
jokaisesta luvusta pienen yhteenvedon omin sanoin luettuani sen. Se on
auttanut mua ymmärtämään paremmin Mormonin kirjaa, hahmottamaan sen
tarinoita ja soveltamaan sen opetuksia omaan elämääni. Oon lähetystyön
aikana oppinut rakastamaan pyhiä kirjoituksia entistä enemmän ja mä
oon joka aamu innoissani, että voin oppia jotain uutta Mormonin
kirjasta.

Terkut,
Hermana Koivisto








Kuva 1: Madridin temppeli
Kuva 2: Villalba, näkymä meidän makuuhuoneen ikkunasta
Kuva 3: Hermanas Vasas & Koivisto
Kuva 4: Meidän suomalaiset joulukalenterit, kiitos paljon iskälle ja
äidille lähettämisestä!
Kuva 5: Meidän joulukuusiselfie