Sen jälkeen hän rekisteröi minut lähetyssaarnaajien hakuohjelmaan. Sain parikymmentä sivua papereita täytettäväkseni. Nyt edelleen, yli kome kuukautta myöhemmin, itken vieläkin kyseisten papereiden parissa.
Papereiden täyttämisessä ei ole mitään ihmeellistä. Täytetään omat henkilötiedot, kerrotaan omista tehtävistä kirkossa, työkokemuksesta, harrastuksista ja kielitaidosta. Käydään lääkärissä ja hammaslääkärissä. Skannataan passi ja ajokortti. Sitten vaarnanjohtajan puhutteluun (kävin vaarnanjohtajan puhuttelussa viime torstaina, joten tämä osuus check!) ja that's it.
Kuulostaa helpolta, mutta mulle se on ollut haasteellista. En pidä puhelimessa puhumisesta erityisemmin, joten mulle on joka kerta iso kynnys varata hammaslääkäreitä ja muita. Oon ihminen, jolla on taipumus lykätä asioita, ja joskus on ollut vaikea saada motivoitua itseni kirjoitusten lukemisten keskellä hoitamaan tällaisia asioita. Oon ihminen, joka hukkailee ja unohtelee asioita, ja kun menin hakemaan uutta passia, unohdin mun passikuvat kotiin ja itku oli lähellä. Oon ihminen, jolle vaan joskus tapahtuu epäonnekkaita asioita, ja meinasin oikeasti hermostua, kun mun lääkäri sanoi mun laboratoriokokeiden epäonnistuneen ja että mun pitäis varata uus aika ja käydä laboratoriossa uudestaan.
Mutta ehkä oon tästä prosessista oppinut jotain ajankäytöstä, täsmällisyydestä, suunnittelusta ja toimeentarttumisesta ja epäonnistumisten kohtaamisesta. Ehkä tää paperisota on ollut mulle kokemus, joka on tehnyt musta hiukan paremman lähetyssaarnaajan.
Ja sitä paitsi: nyt oon tosi lähellä. Enää pari pikkujuttua ja sit mun paperit pitäis olla valmiit! Pitäkää peukkuja ja rukoilkaa, että kaikki ois viimeisen päälle valmista 15.3., jolloin on mun tavoite lähettää paperit eteenpäin Salt Lake Cityyn, jossa ne käsittelee mun hakemuksen ja valitsee mun lähetyskentän! Jeeeee!!!!
P.S. heti kun oon saanut tän blogijutun valmiiksi, niin soitan mun hammaslääkärille ja kysyn että oiskohan mun panoraamakuvien tulokset vihdoinkin tulleet!
Pakko kysyä, että oliko ne hammaskuvat jo valmiit? ;)
VastaaPoistaHammaskuvat on otettu, mutta mitäs muutakaan tapahtui kuin että postimies on vienyt mun hammaslääkärin posteja (mukaanlukien mun kuvat!) väärään osoitteeseen viime aikoina...huoh! Ehkä mä pääsen vielä tän vuoden puolella sinne lähetystyöhön :D
PoistaMie kävin silloin hammaslääkärissä yksityisellä niin varasin ajan sieltä asiakaspalvelu tiskiltä, juurikin samasta syystä :D
VastaaPoista:D
PoistaSusanna, I will cross my fingers and my toes... I am so excited for you... I have the sister missionaries come to my house weekly now, they have such an awesome spirit, I have talked about you... they say you sound so wonderful, I told them you are... I will be praying for you... xox
VastaaPoistaThank you, I'm also excited!! I would like to invite you to my place to watch when I open my mission call, but I guess it's quite a long way for you to come :D haha. So sweet that you have talked about me to the sister missionaries!! All the best for you and let's keep in touch!
PoistaSusanna, onneksi sulla on ongelmia vain lääkäreiden kanssa eikä esim. hengellisten tai kelvollisuus asioiden kanssa. Niitä kun ei korjata vain puhelinsoitolla.
VastaaPoistaOlet oikeassa! Valokuvien unohtaminen tai hammaslääkärille soittaminen ovat aika pieniä haasteita, jotka on helppo voittaa. Mulla on kyllä ollut lähetystyöhön valmistautuessa paljon muitakin haasteita. Oon huomannut, että erityisesti mun todistukseen ja haluun lähteä lähetystyöhön on hyökätty. Oon yrittänyt olla kiitollinen jokaisesta koettelemuksesta, koska ne tekee musta valmiimman ja paremman lähetyssaarnaajan! :)
Poista