Nopeat terkut kaikille viela MTC:sta!

Tanaan on meidan viimeinen paiva
taalla, koko paiva ollaan opiskeltu ja illalla luvassa pakkailua ja
apostoli Richard G. Scottin hautajaiset.

Huomenna aamulla me
lahdetaan taalta MTC:sta ja meille selviaa, mihin pain Espanjaa
paadytaan ja kenen kanssa. Huominen ja seuraavat viikot on taysin
mysteereja, mutta tiedan, etta paadyn just mulle oikeaan paikkaan.
Tiedan, etta mihin tahansa pain Espanjaa paadyn, loydan sielta ne
ihmiset, jotka mun on tarkoitus on tavata.

 MTC:sta lahteminen on vahan haikeaa, koska pitaa jattaa kaikki rakkaat ystavat,
mutta samaan aikaan oon ihan tosi innoissani uusista seikkailuista ja siita, etta
paasen vihdoin tekemaan sita tyota, mihin mua on nyt 6 viikkoa
kokopaivaisesti koulutettu taalla ja mita varten oon valmistautunut jo
monta vuotta.

Tasta lahtien meidan P-day on aina maanantaisin,
joten ensi maanantaina kirjoitan teille missa pain Espanjaa olen ja
milta eka viikko lahetyskentalla on maistunut!! Terveiset kaikille :))

P.S. Kiitos Lari ja Kari paketista!! Kirjoitan paremman
kiitosviestin ens viikolla sit kun mulla on enemman aikaa!

MTC:n viimeinen viikko!

Vaikea uskoa, etta oon ollut pian 6 viikkoa MTC:ssa ja kohta on aika menna lahetyskentalle. Huomenna tapaan Madridin lahetyskentan lahetyspresidentin ja han pitaa minulle haastattelun. Tuon haastattelun perusteella han valitsee, mihin kaupunkiin minut laitetaan ja kuka on minun seuraava entrenador eli kouluttaja lahetyskentalla. Tiistaina minulle selviaa, mihin seurakuntaan paadyn ja matkustan uuteen kaupunkiini.

Tuntuu hassulta, etta juuri kun on tottunut elamaan MTC:ssa, pitaa lahtea ihan uuteen kaupunkiin uusien ihmisten luokse ja totutella taas uudenlaiseen elamaan. Ja koko lahetystyo tulee olemaan samanlaista muutosta jatkuvasti. Koskaan ei olla omalla mukavuusalueella kun kaikki muuttuu koko ajan, mutta uudet haasteet auttaa tuomaan oppimaan uutta kjoko ajan.

Olen kasvanut kuudessa viikossa tosi paljon. Kun tulin tanne, en ymmartanyt mitaan, mita opettajat sanoivat, kun he puhuivat espanjaa. Nyt ymmarran 90% mita opettajat sanovat ja osaan ilmaista itseani espanjaksi jo aika sujuvasti. (suomen kieli on puolestaan paassyt katoamaan, viime lauantaina minulla oli puistossa tilaisuus puhua suomea ja se sujui todella surkeasti, sanat olivat hakusessa ja kuulostin ihan ukomaalaiselta kun oli niin voimakas aksentti tullut puheeseen)

Kielitaidon lisaksi myos mun usko on vahvistunut taalla. Oon keskittynyt lukemaan Mormonin kirjaa ja rukoilemaan paljon. Se, etta on saanut olla muiden lahetyssaarnaajien kanssa, on myos kasvattanut uskoa. Eraalla sisarella taalla oli terveysvaikeuksia ja han melkein joutui lahtemaan kotiin Amerikkaan leikkaukseen, mutta me kaikki lahetyssaarnaajat paastottiin ja rukoiltiin hanen puolestaan viime viikolla. Se oli mulle hieno kokemus, koska tunsin, etta Jumala todella kuuli rukoukseni ja avunpyyntoni ja tama sisar kertoi, etta kivut ovat poissa. Toivottavasti kaikki on hyvin hanella jatkossakin :)

Myos paljon hauskaa on tapahtunut. Elder Hemeyer meidan districista taytti vuosia viime viikolla ja me jarjestettiin hanelle yllatyssynttarijuhlat. Se oli tosi hauskaa. Ja viime viikolla P-dayna me paastiin Real Madridin jalkapallostadionille, se oli myos hieno kokemus! Madridissa on tosi paljon hienoja paikkoja ja toivon, etta paasen nakemaan tata kaupunkia viela lisaa ja palaamaan tanne lahetystyon jalkeenkin.

Kitos myos kaikille, jotka ootte lahettaneet kirjeita! Kirjeiden saaminen piristaa taalla tosi paljon! Ensi viikosta alkaen mun osoite (lahetystyon loppuuun asti) on:

Sister Susanna Koivisto

Spain Madrid Mission

Calle Fuertevetunra 4, 2, Office 8B

28703 San Sebastian de los Reyes

Madrid

Spain

Terveisia kaikille!

Hermana Koivisto

Terveisia taas!

Taalla menee hyvin. Olen oppinut paljon ja saanut hyvia kokemuksia.
Viime lauantaina puistossa oli tosi kivaa paasta puhumaan Mormonin
kirjasta ihmisille ja monet ottivat meidat vastaan tosi hyvin ja se
oli tosi hieno kokemus. Oon oppinut myos joka paiva jotain uutta
Meidan opettaja opetti meille 10 kaskya viittomankielisten numeroiden
avulla ja nyt muistan ne koko loppuelamani!!
Myos espanjan kieli
alkaa sujua. Talla viikolla tanne tuli 15 espanjankielista
lahetyssaarnaajaa, jotka ovat kotoisin Amerikasta ja Etela-Amerikasta
ja taalta Espanjasta. He ovat MTC:ssa vain kaksi viikkoa, koska heidan
ei tarvitse opetella uutta kielta, joten he lahtevat lahetystyohon
samaan aikaan kuin mekin. Heidan kanssaan puhuminen on auttanut paljon
oppimaan. Edelleen tehdaan kylla virheita koko ajan, yksi hauskimmista
oli kun mun kamppis Hermana Peters kysyi meidan opettajalta
vahingossa, "mennaanko naimisiin?" Me nauretaan sita edelleenkin.

Yksi taman viikon parhaista kokemuksista oli, kun me kuunneltiin
apostoli David A. Bednarin puhe, joka kertoi siita, millainen luonne
Jeesuksella Kristuksella on. Kristus oli tosi epaitsekas. Vaikka
hanella oli vaikeaa, han ajatteli aina muita ihmisia. Jopa
ristiinnaulittuna han rukoili, etta nama ihmiset saisivat tekonsa
anteeksi. Apostoli Bednarin sanoma oli, etta ei ole ratkaisevaa,
kuinka vahva usko tai kuinka paljon meilla on tietoa. Kaikista
tarkeinta on, etta me seurataan Jeesuksen Kristuksen esimerkkia
olemalla epaitsekkaita. Han kaytti esimerkkina erasta naista, jonka
tytar kuoli, mutta han silti samana paivana jaksoi auttaa muita
ihmisia ja huolehtia heidan hyvinvoinnistaan. Se oli vaikuttava puhe
(en tieda, loytyyko se googlettamalla/youtubesta yms, jos loytyy niin
suosittelen katsomaan, nimi on David A Bednar Charasterictic of
Christ) ja senjalkeen paatin, etta haluan lahetystyossa ja koko
loppuelamani ajan keskittya enemman muihin ihmisiin ja tulla
epaitsekkaammaksi.

 Hauskaa viikkoa teille kaikille, toivottavasti
Suomessa on kaikki hyvin ja ei liian kylma! :)

Hei taas!

MTC on nyt vahan yli puolivalissa, oon ollut taalla reilut kolme viikkoa ja saman verran jaljella ennen kuin siirryn kentalle. Kolmessa viikossa on tapahtunut paljon ja oon kasvanut ja oppinut. Erityisesti oon huomannut, etta oon tullut tosi paljon motivoituneemmaksi ja ahkerammaksi opiskelijaksi. Haluan kayttaa kaikki hetket hyodyksi ja oppia niin paljon espanjan kielta kuin mahdollista. Joka ilta, kun me puoli kymmenen aikoihin (tai talla viikolla vahan myohemmin, koska meian districilla on siivousvuoro ja meidan pitaa siivota ruokala aina paivan paatteeksi) palataan meian makuuhuoneisiin, on sellanen olo etta oon ihan oikeesti antanut kaikkeni ja se tuntuu hyvalta. 

Opiskelu taalla on tosi hauskaa ja me kaytetaan tosi monipuolisesti erilaisia opiskelumenetelmia. Yks meidan opettajista vie meidan koko districin aina hissiin, me ajetaan silla ylimpaan kerrokseen ja sitten painetaan nappia alimpaan kerrokseen (tassa rakennuksessa on yhteensa 8 kerrosta). Hissimatkan aikana meidan pitaa sanoa mahdollisimman nopeesti meidan viikon laksy ennen, kuin hissi menee alimpaan kerrokseen. Se on tosi hauskaa ja motivoivaa. 

Vaikka oon Espanjassa, niin tuntuu etta oisin Amerikassa, koska kaikki taalla opettajia lukuunottamatta on amerikkalaisia. Nyt kun brasilialainen ja norjalainen lahetyssaarnaaja ovat molemmat lahteneet (he menivat molemmat Portugaliin ja olivat taalla vahemman aikaa, koska osasivat jo portugalia), niin ma oon ainut suomalainen. Talla tarjotaan espanjalaista ruokaa, mutta kaikki amerikkalaiset syo vaan vaaleaa leipaa ja kekseja nutellan, hillon ja maapahkinavoin kanssa. Ja kerran yksi eldereista soi 2 lirtaa cokista yhdella kulauksella. 

Talla viikolla oli meidan MTC-presidentin synttarit ja oli tosi hauskaa! Me syotiin kakkua ja jokainen district sai tehda jonkun lyhyen esityksen presidentille. Me laulettiin meidan districin kanssa syntymapaivalaulu suomeksi ja presidentti tuli tosi iloiseksi.

Tassa viela pari kuvaa meidan districista. Toinen on oikea kuva (plus siella keksella meidan kolumbialainen opettaja Hermana Tabares), toinen on piirretty versio. 

Hauskaa viikkoa teille kaikille!! :)

Hermana Koivisto 

Toinen vapaapäivä ja kuulumisia

Jee, taas on sahkopostipaiva!! MTC:ssa jokainen paiva on seikkailu,
yhtena paivana esimerkiksi me oltiin menossa ruokatauolla kauppaan,
kun me tormattiin naiseen, joka sai sairaskohtauksen ylittaessa tieta.
Se oli vahan pelottava ja hurja tilanne, mutta olin tosi iloinen, etta
me pystyttiin olemaan avuksi hanelle ja han paasi nopeasti sairaalaan
:)

Torstait, lauantait ja sunnuntait on parhaita paivia taalla.
Torstaisin on meidan P-day ja tehdaan aina jotain kivaa. Esimerkiksi
tanaan meidan MTC-presidentin vaimo Hermana Lovell vei meidat tytot
kaupungille. Me paastiin manikyyriin, shoppailemaan ja sitten syotiin
churroja! Ah! Oli niin kivaa pitaa yksi vapaapaiva opiskelusta ja
viettaa aikaa tyttoporukalla vaan rennosti.

Lauantaisin me mennaan aina Parque Retiroon, Madridin isoimpaan
puistoon, puhumaan ihmisten kanssa. On tosi mielenkiintoista tavata
ihmisia ympari maailmaa ja puhua heidan kanssaan. Aina puistoreissun
paatteeksi me kaikki lahetyssaarnaajat yhdessa lauletaan lauluja
ohikulkijoiden iloksi ja se saa aina hyvalle mielelle.

Sunnuntait on aina tosi hengellisia paivia. Joka viikko meidan pitaa
valmistaa 5 minuutin puhe sakramenttikokousta varten ja sitten
presidentti kutsuu muutaman meista puhumaan kaikkien eteen. Koskaan ei
tieda, milloin on oma vuoro puhua, niin aina pitaa olla varautunut. Ma
sain puhua viime sunnuntaina ja se oli tosi hauska kokemus, eika se
ollut niin paha vaikka pitkin pitaa puhe espanjan kielella.

Toivottavasti teilla on kaikki hyvin! Kirjoitan taas ensi torstaina!! :)